sisällön esikatselussa tai sisältösivulla.
Ilmaston kuumeneminen on noussut viime vuosina polttavaksi puheenaiheeksi. Maailmanlaajuisesti onkin ryhdytty toimiin sen ratkaisemiseksi. Samanaikaisesti kaikessa hiljaisuudessa on edennyt toinenkin kriisi, jonka vakavuus ja kiireellisyys on ilmaston kuumenemisen kanssa vähintään yhdenvertainen.
Nyt keskusteluun on nousemassa luontokato, mutta mitä sillä oikein tarkoitetaan?
Yksinkertaisuudessaan luonnon monimuotoisuus tarkoittaa kaikkea elollista: kasveja, eläimiä, sieniä ja mikrobeja. Mitä enemmän erilaisuutta, sitä enemmän monimuotoisuutta.
Yksinkertaisuudessaan luonnon monimuotoisuus tarkoittaa kaikkea elollista
On erilaisia ekosysteemejä, kuten koralliriutta ja tunturi, ja ekosysteemeissä eri lajeja, kuten tunturimittari ja tunturikoivu. Jokainen lajin yksilö on myös geneettisesti erilainen.
Luonnon monimuotoisuus on elintärkeää
Ilman luonnon monimuotoisuutta meillä ei olisi elämän perusedellytyksiä, kuten juomavettä, ruokaa tai happea. Ilman monimuotoista luontoa ei olisi myöskään hyvinvointia tai talouskasvua, jotka ovat riippuvaisia luonnon tarjoamista palveluista.
Esimerkiksi ruoantuotannolle välttämättömät pölyttäjät ja metsien kyky sitoa hiilidioksidia ilmakehästä ovat meille ihmisille korvaamattomia luonnon palveluita. Näitä luonnon toimintoja nimitetään ekosysteemipalveluiksi.
Ekosysteemipalvelut ovat elintärkeitä myös taloudelle, sillä yli puolet maailman bruttokansantuotteesta on riippuvaista monimuotoisesta luonnosta.
Yli puolet maailman bruttokansantuotteesta on riippuvaista monimuotoisesta luonnosta.
Jotta luonto tuottaa ekosysteemipalveluita, tarvitaan nimenomaan monimuotoista luontoa. Ei esimerkiksi riitä, että metsissämme on vain yhtä puu- tai sienilajia, sillä eri lajit ja elämän muodot ovat kytköksissä toisiinsa ja toistensa olemassaolon edellytyksiä. Monimuotoisuus tekee luonnosta myös vastustuskykyisen muutoksille ja häiriöille, kuten ilmastonmuutokselle.
Ilman monimuotoista luontoa ei siis ole ihmistä – ei ainakaan kovin hyvinvoivaa sellaista.
Luonnon monimuotoisuus hupenee nopeammin kuin koskaan aiemmin ihmiskunnan historiassa
Luonnon monimuotoisuus on viime vuosikymmeninä huvennut nopeammin kuin koskaan ihmiskunnan historiassa.
Dasguptan uraauurtava raportti talouden ja luonnon monimuotoisuuden kytköksistä arvioi, että eliölajeja kuolee nykyään sukupuuttoon keskimäärin 100–1000 kertaa nopeammin kuin viimeisten useiden miljoonien vuosien aikana.
Me ihmiset olemmekin toiminnallamme – etenkin ruokailu- ja kulutustottumuksillamme – ajaneet villin luonnon ahtaalle. Tällä hetkellä maailman runsaslukuisimmat nisäkkäät ovat ihminen ja tuotantoeläimet. Ne muodostavat 97 prosenttia nisäkkäiden biomassasta.
Me ihmiset olemmekin toiminnallamme – etenkin ruokailu- ja kulutustottumuksillamme – ajaneet villin luonnon ahtaalle.
Elämmekin keskellä kuudetta sukupuuttoaaltoa, jonka aiheuttaja on ihminen.
Luontokadon suurimmat syyt kytkeytyvät kulutukseemme
Maailmanlaajuisesti luontokadon suurimpia ajureita ovat elinympäristöjen tuhoutuminen, lajien liiallinen käyttö (esimerkiksi ylikalastus), saasteet, ilmastonmuutos ja vieraslajit.
Globaalisti ihmisen toiminnasta erityisen haitallista luonnon monimuotoisuudelle on maatalous, etenkin lihan ja maidon tuotanto, joka vie lähes neljä viidesosaa kaikesta maatalousmaasta.
Suomessa luonnon monimuotoisuutta uhkaa erityisesti vaurastumisesta johtuva kulutuksen kasvu. Suorat paineet luontoon Suomessa syntyvät erityisesti metsätaloudesta, maataloudesta, rakentamisesta, saastumisesta ja ilmastonmuutoksesta.
Lisäksi suomalaisten elintavat aiheuttavat luontokatoa myös muualla maailmassa. Esimerkiksi Suomen ympäristökeskuksen mukaan suomalaisten kuluttamien maataloustuotteiden tuottamiseen tarvittavasta viljelyalasta 40% on Suomen ulkopuolella.
Luontokadon selättämiseksi tarvitaan globaalia yhteistyötä
Lokakuussa 2021 käynnistyneissä neuvotteluissa ja vuonna 2022 jatkuvassa YK:n luontokokouksessa on tarkoitus päättää globaaleista luontotavoitteista, joilla luontokato pysäytetään ja luonnon monimuotoisuus käännetään kasvuun vuoteen 2030 mennessä.
Sinua saattaisi kiinnostaa myös
Historia ei kuitenkaan lupaa hyvää. YK:n biodiversiteettisopimuksen puitteissa on jo kahdesti asetettu globaalit luontotavoitteet, mutta tavoitteita ei ole saavutettu. Sen sijaan luontokato on kiihtynyt.
Menneistä epäonnistumisista huolimatta meidän on jatkettava periksiantamattomalla optimismilla eteenpäin. Uudet tavoitteet täytyy saavuttaa. Siksi tavoitteiden toteutumista ei voida jättää valtioiden vastuulle, vaan mukaan tarvitaan kaikki yrityksistä järjestöihin ja päättäjistä kansalaisiin.
Mukaan tarvitaan kaikki yrityksistä järjestöihin ja päättäjistä kansalaisiin.
Blogia päivitetty 12.12.2022 YK:n luontokokokouksen ajankohdasta.
Suosittelemme
Tästä eteenpäin.