Vaalikoneilla on väliä – 3 keinoa tehdä niistä parempia

Vaalikoneet ovat supisuomalainen innovaatio, josta voi olla aidosti ylpeä.

Ne tarjoavat puolueille ja ehdokkaille ilmaisen kanavan esitellä näkemyksiään ja yhdistävät tehokkaasti puolueet ja ehdokkaat sekä vaalikoneiden käyttäjät. Ne auttavat äänestäjiä hahmottamaan eroja poliittisten näkökantojen välillä ja voivat helpottaa äänestyspäätöksen tekemistä esimerkiksi rajaamalla potentiaalisten ehdokkaiden lukumäärää.

Vaalikoneiden valtavasta suosiosta kertoo sekin, että viime eduskuntavaaleissa noin puolet äänioikeutetuista käytti vähintään yhtä vaalikonetta ennen suuntaamistaan äänestyskopille.

Lyhyesti sanoen: vaalikoneilla on valtaa. Niillä on valtaa nimenomaan siksi, että niiden käytöstä on tullut tavanomainen osa niin monen suomalaisen arkista valmistautumista vaaleihin ja ne vaikuttavat varsinkin nuorten äänestysvalintoihin.

Sen vuoksi vaalikoneita täytyy tarkastella kriittisesti ja pohtia, miten niitä voi kehittää. Vaalikonetutkimusten mukaan kehittämisen varaakin kun vielä on.

1. Avataan vaalikoneiden algoritmit

Oletko kokeillut koskaan useampia vaalikoneita ja ihmetellyt, miksi niiden suosittelemat ehdokkaat tai puolueet eroavat niin paljon toisistaan?

Usein saamiemme ehdokassuositusten eroihin on toki pätevä selitys. Ne johtuvat vaalikoneiden suunnittelussa tehdyistä tietoisista päätöksistä: esimerkiksi siitä, millä tavalla eri aiheet eri vaalikoneissa painottuvat.

Jos yhden vaalikoneen väittämistä puolet keskittyy kahteen teemaan – vaikkapa verotukseen ja maatalouteen – mutta toisessa vaalikoneessa näihin liittyviä väittämiä on vain neljäsosa, tällä on vaikutusta vaalikoneiden antamiin ehdokassuosituksiin. Tätä tuskin monikaan vaalikoneen käyttäjä tulee ajatelleeksi suosituksiaan vertaillessaan. Tai sitten, joskus harvoin, syynä toisistaan poikkeaviin suosituksiin voi olla myös tahaton suunnitteluvirhe, joka vääristää algoritmien tuottamia suosituksia.

Mahdollisuus kurkistaa mustaan laatikkoon lisää käyttäjien luottamusta vaalikoneeseen.

Aiheutuivatpa erot saamissamme ehdokas- tai puoluesuosituksissa mistä tahansa, äänestäjien ja ehdokkaiden on tärkeää ymmärtää paremmin, mitä valintoja eri vaalikoneiden suunnittelussa on tehty. Sen vuoksi kannustaisin vaalikoneita julkaisevia yrityksiä avaamaan vaalikoneidensa algoritmeja ja suunnitteluperiaatteita käyttäjille, tutkijoille ja muille tärkeille sidosryhmille. Näin esimerkiksi Helsingin Sanomat onkin jo ilahduttavasti alkanut tehdä.

Mahdollisuus kurkistaa mustaan laatikkoon lisää käyttäjien luottamusta vaalikoneeseen. Samalla se lisää todennäköisyyttä, että vaalikoneen suunnittelussa mahdollisesti tehdyt virheet havaitaan nopeasti ja voidaan korjata ajoissa.

2. Kuullaan enemmän ulkopuolisia asiantuntijoita

Vaalikoneisiin kohdistuva kielteinen palaute liittyy tavallisesti väittämien muotoiluun tai väittämävalikoimaan.

Väärin muotoiltu tai liian monitulkintainen väittämä vääristää tuloksia tai saattaa luoda vaikutelman, että eri ehdokkaiden tai puolueiden välillä olevat mielipide-erot ovat suurempia kuin todellisuudessa ovatkaan. Samanaikaisesti vaalikoneväittämien laatijoiden on varmistuttava, että väittämät onnistuvat tuomaan esiin selkeitä eroja puolueiden ja ehdokkaiden välillä.

Väärin muotoiltu tai liian monitulkintainen väittämä vääristää tuloksia tai saattaa luoda vaikutelman, että eri ehdokkaiden tai puolueiden välillä olevat mielipide-erot ovat suurempia kuin todellisuudessa ovatkaan.

Väittämien tulisi kyetä nostamaan esiin myös erilaisia ideologisia jakolinjoja: arvoulottuvuuksia, jotka erottavat suomalaisia ja vaikuttavat heidän näkemyksiinsä asiakysymyksistä. Vaalikonetutkimuksen perusteella tiedämme, että aiemmat vaalikoneet eivät ole kyenneet huomioimaan niitäkään riittävästi.

Suomalaiset vaalikoneiden julkaisijat tiedostavat väittämien muotoiluun ja valikointiin liittyvät haasteet ja pyrkivät vastaamaan niihin kuulemalla esimerkiksi käyttäjien tai puoluejärjestöjen edustajien näkemyksiä. Tästä huolimatta ne saavat toisinaan kritiikkiä siitä, että ulkopuolisten on vaikeaa arvioida, missä määrin annetulla palautteella on ollut vaikutusta.

Seuraava askel prosessin kehittämisessä voisi olla se, että vaalikoneiden julkaisijat pohtisivat, miten ne pystyvät ottamaan eri näkökulmat huomioon vielä varhaisemmin ja ottamaan huomioon saamansa palautteen nykyistä paremmin vaalikoneväittämien laadinnassa. Yksi keino tähän voisi olla, että vaalikoneväittämiä laativissa ryhmissä olisi jatkossa enemmän ulkopuolista asiantuntemusta joistakin tärkeistä sidosryhmistä, mukaan lukien politiikan tutkijoista.

3. Huomioidaan erilaiset käyttäjät paremmin

Vaalikoneet ovat muuttuneet viime vuosikymmenen aikana melko vähän. Perinteisessä vaalikoneessa on noin 20–30 väittämää, joista valtaosa mittaa selkeitä, poliittisia asiakysymyksiä. Samaan aikaan politiikan tutkimuksessa on kuitenkin todettu, että suomalaisten politiikan tietämys on melko heikkoa – kuten se on monissa muissakin korkeasti koulutetuissakin maissa.

Se pistää miettimään, pitäisikö asiakysymysten keskeistä roolia vaalikoneissa pohtia uudelleen. Pitäisikö väitteiden mieluummin pureutua ensisijaisesti eroihin vastaajien arvoissa sen sijaan, että ne mittaavat kansalaisten mielipiteitä sellaisista asiakysymyksistä, joista suurella osalla vaalikoneen käyttäjistä ei ole riittävästi tietoa? Tai pitäisikö vaalikoneita tehdä siten, että ne huomioivat nykyistä paremmin eri käyttäjien välisiä eroja, jotka liittyvät esimerkiksi poliittisen tietämyksen määrään?

Haluaisin nähdä tulevaisuudessa uudenlaisia vaalikoneita, jotka voisivat mukautua paremmin äänestäjien ja vaalikonekäyttäjien erilaisiin tarpeisiin.

Kun nykyään palveluidenkehityksessä puhutaan paljon käyttäjälähtöisyydestä ja käyttäjäkokemuksen personoinnista, ainakin minä kaipaisin äänestäjänä samaa ajattelua myös vaalikoneisiin. Haluaisin nähdä tulevaisuudessa uudenlaisia vaalikoneita, jotka voisivat mukautua paremmin äänestäjien ja vaalikonekäyttäjien erilaisiin tarpeisiin.

Jotta vaalikoneet voisivat uudistua ja moninaistua, vaalikonekokeilujen tekemistä olisi helpotettava uusin innovaatioin. Yksi esimerkki tällaisesta kehityksestä on Sitran rahoittama avoin vaalikonealusta, josta vaalikonejulkaisijat saavat helpommin käyttöönsä vaalikoneen perustoiminnot.

Tällöin vaalikoneiden julkaisijat ja kehittäjät voivat keskittää voimavaransa jatkossa mielekkäämmin: luomaan kehittyneempiä vaalikoneita, jotka auttavat kaikenlaisia äänestäjiä tekemään punnittuja äänestyspäätöksiä yhä moniarvoisemmaksi ja moninaisemmaksi muuttuneessa yhteiskunnassa.

Sinua saattaisi kiinnostaa myös