Vastustuksesta myönteiseen muutosvoimaan

Kun lähiympäristöön aiotaan rakentaa vaikkapa tuulivoimala ja asukkaat alkavat vastustamaan sitä, on kyse ilmiöstä nimeltä NIMBY. Nimby tulee sanoista not in my backyard, ei minun takapihalleni. Termillä tarkoitetaan lähialueelle suunniteltujen, epämiellyttäviksi koettujen rakennushankkeiden vastustamista.

Luultavimmin suurin osa ihmisistä kannattaa periaatteellisella tasolla ympäristöystävällisiä hankkeita, mutta usein juuri oman takapihan uhraaminen esimerkiksi tuuli- ja biokaasuvoimaloille on kuitenkin liikaa vaadittu. Vastustajat saattavat pitää rakennushanketta yleisesti hyödyllisenä ja tarpeellisena, mutta eivät käytännössä halua sitä omaan lähipiiriinsä. Suhtautumisessa painaa lopulta enemmän oman maiseman ja elinympäristön muuttuminen, kuin hyödyt paikalliselle taloudelle ja ympäristölle.

Viime vuosina nimbyn vastareaktioksi on noussut yimby (yes in my backyard), kyllä minun takapihalleni. Ilmiö tarkoittaa sitä, että haittavaikutukset hyväksytään, jos rakennushanke edistää yleistä hyvää tai edesauttaa laajempien ongelmien ratkaisemista. Esimerkiksi Saksassa paikalliset asukkaat voivat perustaa omia tuulivoimaosuuskuntia tai hankkia osuuksia läheisistä tuulivoimaloista ja saada näin tuloja lähimyllyjen tuottamasta sähköstä.

Yimby-ilmiö tarvitsee kuitenkin paljon vahvistamista ja edistämiskeinoja, joiden avulla ihmisten on mahdollisuus kokea hankkeet reiluiksi, avoimiksi ja oikeudenmukaisiksi. Keskeisessä roolissa ovat keinot, joilla parannetaan paikallisen yhteisön (ml. kesäasukkaat) mahdollisuuksia osallistua päätöksentekoon alusta asti. Vain näin vihreän talouden rakentamisessa ja ilmastonmuutoksen hillitsemisessä voidaan edetä hyvässä hengessä ja tehokkaasti.

Sitran Nimby-Yimby -hankkeessa etsitään ratkaisuja siihen, miten paikallisyhteisön yhteiskehittelyä, yhteispäätösmenettelyjä ja hyödynjakomalleja voitaisiin parantaa kestävää hyvinvoinnin edistämiseksi. Tavoitteena on edistää Suomessa sellaista päätöksentekoa, joka huomioi paremmin paikallisten vakio- ja kesäasukkaiden,  yritysten ja hallinnon tarpeet yhtä aikaa. Saksassa, Tanskassa ja Chilessä on jo hyviä ratkaisuja, joista Suomessakin voidaan ottaa mallia.