Vihaisena kyberturvallisuudesta

Ei liene sattumaa, että Suomessa kehitettiin peli nimeltä ”Angry Birds” – vihaiset linnut. Ei siis diskuteeraavia, iloisia tai pörröisiä lintuja, vaan nimenomaan vihaiset linnut. Kuulostaa hyvin suomalaiselta.

Pohtiessani vihaisten lintujen kotimaan uutta turvallisuutta ja yhdistäessäni sen kyberturvallisuuteen, aion nyt olla vihainen. Kyberturvallisuus on turvallisuuden ulottuvuus, mikä voimakkaimmin muuttaa meidän turvallisuusymmärrystä lähivuosina. Kun puhun meidän turvallisuusymmärryksestä, puhun yhtälailla yksilön, yhteisöjen, asevoimien kuin yhteiskunnan ymmärryksestä. Kyberturvallisuus on malliesimerkki kokonaisvaltaisen turvallisuusajattelun tärkeydestä – välttämättömyydestä. Kyberturvallisuuden merkitystä emme riittävällä tavalla Suomessakaan vielä ymmärrä, ja siksi olen vihainen.

Vihainen olen ensinnäkin siksi, että kyberturvallisuutta pidetään liian vahvasti teknisenä ja teknologiaan liittyvänä asiana. Kyllä, teknologialla on tärkeä sijansa tässä ihmisen luomassa toimintaympäristössä, mutta kyberturvallisuus on ensisijaisesti strateginen asia, ja vaatii oleellisesti strategisen ymmärryksen lisäämistä. Kun strategista ymmärrystä ei riittävästi ole, ei yhteiskunnalliset päättäjät tai yritysjohtajat pysty antamaan riittävää ohjausta kyberturvallisuutta koskeviin asioihin, jolloin myös sitoutuminen kyberturvallisuuden asioihin jää heikoksi. Maailmassa ja yhteiskunnissa on lisäksi parhaillaan iso joukko strategisia kyberturvallisuuteen liittyviä avonaisia kysymyksiä – ja valitettavan vähän vastauksia.

Vihaisen linnun vauhti kohti possuja kiihtyy edelleen ”ei kyberturvallisuuden asiat kosketa minua” -kommenteista. Kyllä koskee! Yhteiskunnan ja yritysten toiminta, sekä meidän jokaisen elämäntapa, on tänä päivänä hyvin riippuvaista bittien maailman toimivuudesta. Tärkeimpiä asioita mitä uuden turvallisuuden eteen voimme Suomessa tehdä on popularisoida kyberturvallisuus – tavalla että jokaisen sen ymmärtää ja osaa riittävällä vakavuudella siihen suhtautua. Samalla on tärkeää havaita, ettei bittien maailman turvallisuus – kyberturvallisuus – ole fyysisestä maailmasta erillistä, vaan megatrendi on, että nämä maailmat sulautuvat yhä enemmän yhdeksi maailmaksi. Bitit ottavat valtaa atomeista, ja siten myös fyysisen maailman turvallisuudesta.

Mutta eivät vihaiset linnut ole näyttäytyneet vihaisina lintuina meille suomalaisille. Päinvastoin, Angry Birds -peli on rikkonut suomalaisella mittapuulla kaikkia mahdollisia ennätyksiä, positiivisella tavalla. Sama koskee kyberturvallisuutta, mikä ei saa olla pelkästään uhkiin ja niiden torjumiseen keskittyvää toimintaa. Kolikon kääntöpuolena ovat ne upeat mahdollisuudet mitä kybermaailma on jo nyt meille tarjonnut, ja mitä se tulee tulevaisuudessa tarjoamaan. Lyhyesti sanoen: Kyberturvallisuudessa on huikeita mahdollisuuksia Suomelle, ja näihin mahdollisuuksiin tarttumisen aika on juuri nyt. Suomalaisten teknologiamyönteisyys ja vahva osaaminen yhdistettynä maan poliittiseen vakauteen voivat nostaa Suomen kyberturvallisuuden kärkimaaksi. Teknologiaosaamiseemme luotetaan, mikä on selvä kilpailuetu, kun yritykset palauttavat toimintojaan halpatuotantomaista kyberturvallisempiin ympäristöihin. Kilpailuetu on luotu ja se voidaan ylläpitää huippuluokan koulutusjärjestelmällä.

Suomen uudessa turvallisuudessa kyberturvallisuuden uhkat tulee tiedostaa ja suhtautua niihin vakavasti. Samalla on käännettävä suupielet ylöspäin ja tartuttava kybermaailman Suomelle tarjoamiin mahdollisuuksiin. Ehkä silloin vihaisista linnuista voisi tulla iloisia? No ei sentään.