Vihanneksia Suomen korkeimmalta kattoviljelmältä

Kaupunkiviljely on rantautunut voimalla Helsinkiin ja muualle Suomeen. Sitrassa ilmiöön käytiin käsiksi käytännön tasolla.

Kaupunkiviljely edustaa monia niitä asioita, joita Sitra haluaa toiminnallaan edistää. Se on yhteisöllistä ja ekologista tekemistä, jossa ihmiset itse ottavat vastuuta lähiympäristöstään ja omista valinnoistaan. Se on ihmisenkokoista tekemistä, jossa kaupungin tyhjillään olevat tilat otetaan käyttöön. Se on myös yhdessä tekemistä, joka opettaa tuntemaan muita ja luottamaan heihin. Ja kun ruoka on itse kasvatettua, sitä arvostaa enemmän.

Kaupunkiviljelystä on tullut viime vuosien aikana keskeinen osa uutta yhteisöllistä kaupunkikulttuuria. Siirtolapuutarha- ja viljelypalstojen kysyntä on kovaa, ja uudenlaisia kaupunkiviljelmiä on Helsingissä syntynyt muun muassa Pasilan Kääntöpöydälle ja Kalasataman Teurastamon pihalle. Kun tilaa viljelmille on vähän, sitä on haettu ja löydetty myös parvekkeilta ja katoilta.

Keväällä Sitrassakin syntyi ajatus henkilöstön omasta kattoviljelmästä. Ihan korkeimmalle katolle asti sitä ei perustettu, mutta tornitalon 16. kerroksessa on iso kattoterassi, joka oli kuin luotu viljelylaatikoita varten. Aluksi ajatukselle vähän naureskeltiin, mutta lupa viljelmien perustamiseen saatiin yllättävän helposti sekä Sitran johdolta että kiinteistön omistajilta. Joitakin turvallisuuteen ja siisteyteen liittyviä asioita tuli esille, mutta ne oli helppo ottaa huomioon.

Alkuun pääsemisessä saimme apua ympäristöjärjestö Dodon kaupunkiviljelykoordinaattorilta Joel Rosenbergiltä, joka kävi paikalla neuvomassa perusasioita laatikkoviljelystä. Terassilta löytyi paikat kaikkiaan kuudelle viljelylaatikolle, joista kukin jaettiin kahden tai kolmen viljelijän kesken. Viljelylaatikot rakennettiin toukokuisen työpäivän jälkeen kuormalavoista, joiden päälle pinottiin kaksi lavakaulusta. Laatikon pohja peitettiin maisemointikankaalla, jonka päälle tuli viisi senttiä kevytsoraa ja kolmisenkymmentä senttiä multaa. Osa malttoi kylvää siemeniä ja odottaa niiden itämistä, toiset kävivät hakemassa taimet Hakaniemen torilta.

Sitran tornitalo on 66 metriä korkea, vain kuusi metriä matalampi kuin stadionin torni, eivätkä olosuhteet tornitalon katolla osoittautuneet kaikkein helpoimmiksi viljelyn kannalta. Mereltä puhalsi voimakas tuuli, ja kesän runsaat sateet valuivat vieressä olevan hirsisaunan katolta laatikkoihin kovin epätasaisesti. Voimakas sade hukutti toiset taimet heti kesäkuun alussa, kun osa taas kärsi kuivuudesta aurinkoisina päivinä. Taimien mukana viljelylaatikoihin pääsi myös mustia kirvoja, jotka saivat tehdä tuhojaan kesän aikana, kun niille ei löytynyt korkealta luonnollisia vihollisia. Ensi vuodeksi jäi paljon opittavaa ja parannettavaa alkaen lajien valinnasta kasteluun ja muuhun hoitamiseen.

Kattoviljelykausi huipentui sadonkorjuujuhliin, joissa laitettiin yhdessä ruokaa omasta sadosta. Viljelylaatikoista saatiin muun muassa kesäkurpitsaa, porkkanoita, tomaatteja, purjoa ja yrttejä, joista laitettua keittoa ja salaattia kutsuttiin muutkin sitralaiset maistelemaan. Ruokaa tärkeämpää kattoviljelmässä olikin yhdessä tekeminen, jonka tunnelma välittyi toivottavasti koko työyhteisöön.