Vuoden tärkein tekosi? Panosta yhteiskunnalliseen keskusteluun!

Takana on kaksi ja puoli vuotta rakentavan yhteiskunnallisen keskustelun toimintamallin, Erätauon, kehittämistä. Mitä olemme oppineet?

1. Dialogi vahvistaa demokratiaa

Osa Erätauko-kehitystyötä tehtiin yhteistyössä oikeusministeriön kanssa, osana Suomi100-juhlakokonaisuutta. Tämän kehitysosion johtotähtenä oli vahvistaa kykyä ja halua rakentavaan yhteiskunnalliseen keskusteluun toimivan demokratian perusedellytyksenä. Erätauko-projektimme edetessä kytkös rakentavan yhteiskunnallisen keskustelun ja demokratian välillä on kasvanut mielestäni yhä ilmeisemmäksi ja yhä polttavammaksi.

Olen huomannut projektimme aikana, että demokratian vahvistamistarpeesta tuntuu vallitsevan liikuttava yksimielisyys Suomessa. Siitä, mikä on sopiva tapa kehittää demokratiaa, vallitsee puolestaan keskenään hyvin erilaisia näkemyksiä.

On näkemyksiä, että inkrementaaliset yritykset elvyttää nykyistä demokraattista järjestelmäämme eivät riitä ja vain jonkinlainen disruptio tulee muuttamaan tilannetta. Erätauko-projektin kokemukset antavat kuitenkin uskoa siihen, että nykyisen demokratiamme tukijalkaa on mahdollista parantaa ja täydentää uusilla innovaatioilla
On suurta hajaannusta siitä, minkälaista ja kuinka aktiivista demokraattista osallistumista tulisi edistää. Tämä näkyy esimerkiksi suhtautumisessa kansanäänestyksiin. Erätauon kokemusten perusteella edustuksellisuuden ja entistä aktiivisemman osallistumisen välillä ei kuitenkaan tarvitsisi nähdä nollasummapeliä vaan molemminpuolinen hyöty
On myös selkeitä näkemyseroja siitä, mikä yleensäkään voidaan laskea demokraattiseksi osallistumiseksi – esimerkiksi ovatko demokratiaa vain prosessit, joiden lopputuloksena prosessiin osallistuneet suoraan päättävät jonkin rahasumman käytöstä. Kuulluksi tulemisen tarve on Erätaukoa kehittäessä käynyt kuitenkin niin kouriintuntuvasti ilmi, että jo pelkästään sen parempaa toteutumista ei mielestäni pitäisi vähätellä tärkeänä matalan kynnyksen osallisuuden muotona.

Dialogi siis vahvistaa demokratiaa, myös siitä näkökulmasta, että dialogitaidot ovat demokratiakyvykkyyttä, joka parantaa mahdollisuuksia hyödyntää demokraattisen osallistumisen muitakin muotoja.

2. Dialogi luo luottamusta

Dialogin tavoitteena on syventää ymmärrystä käsiteltävästä asiasta, toisin ajattelevista ihmisistä ja lopulta omasta itsestäänkin. Uskon, että monella meistä on hieman vaikea suhde eri mieltä olemiseen. Korostettu samanmielisyys tuntuu turvalliselta ja toisin ajattelevat kohdataan usein avoimen vihamielisesti. Syvempi dialogi saattaa yllättää. Luottamuksen ilmapiirissä samanmielisinä pidettyjen näkökulmista voi paljastua suuriakin sävyeroja, joita esimerkiksi pelon ilmapiiri on voinut pitää piilossa. Samaten ”vastakkaisesta leiristä” voi paljastua loogisia selityksiä ja samaistuttavia kohtia.

Dialogissa musta ja valkoinen hälvenevät ja tilalle marssivat harmaan sävyt.

Maailma ja asiat ovat yhä harvemmin yksinkertaisia. Suuri kysymys on se, kuinka me suhtaudumme monimutkaisuuteen? Koitammeko takertua yhä aggressiivisemmin selkeiden totuuksien illuusioon vai hyväksymmekö sen, että pohjimmiltaan jokainen meistä on ainutlaatuinen omien näkemystensä kanssa, mutta hyvin usein meidän on mahdollista rakentaa säikeitä välillemme. Sen näkeminen mikä on yhteistä ja sen ymmärtäminen mikä on erilaista, on perusta luottamukselle. Dialogi rakentaa luottamusta.

3. Dialogi rakentaa resilienssiä

Viime vuosina minut ja ehkä osan teistäkin on useamman kerran vallannut tunne siitä, että ”maailma palaa”. Kiristyvä geopoliittinen tilanne, ilmastonmuutos jne. Tuntuu, että katastrofiuutisten virta on päättymätön. Toisaalta tietoisuuteen isosti vyöryvissä huolissa esimerkiksi ilmastonmuutoksesta itää myös toivon siemen siitä näkökulmasta, että nopea ja laaja havahtuminen edessä olevaan haasteeseen on myös tarpeellinen ensiaskel sen ratkaisuun. Megatrendit vyöryttävät eteemme näitä isoja haasteita nyt kuitenkin tiuhaa tahtia. Kuinka säilytämme toimintakykymme ja rohkeutemme, miten siedämme isoja ja nopeita muutoksia?

Resilienssiämme, eli kykyämme toimia muuttuvissa olosuhteissa, kohdata häiriöitä ja palautua niistä, testataan kiihtyvään tahtiin. Dialogin harjoittelu parantaa herkkyyttämme tunnistaa, kun jokin asia poikkeaa totutusta, auttaa suhtautumaan äkillisesti eteen aukeavaan, oman kokemusmaailman ulkopuoliseen ilmiöön ja tukee luottamusta siihen, että ratkaisujen säikeitä voi vaikeissakin tilanteissa löytyä yhteistyössä. Dialogi siis rakentaa resilienssiä.

Sitran Erätauko-projekti on tulossa päätökseensä: Miten tästä eteenpäin?

Kuten Erätauko-päivänä olemme nähneet ja kuulleet, olemme tulleet jo pitkälle, mutta silti edellä kuvaamani dialogin täyden potentiaalin näkökulmasta dialogin hyödyntäminen on vasta aluillaan Suomessa. Uskon siihen, että dialogista voisi kehittyä merkittävä kansallinen etu Suomelle. Tämän ison tavoitteen tai vision toteutumisessa me kaikki voimme olla mukana.

Dialogista voisi kehittyä merkittävä kansallinen etu Suomelle.

Ensinnäkin, Suomessa on laaja kenttä yhteiskunnallisia tehtäviä hoitavia toimijoita, kuten kunnat ja järjestöt, joista moni on jo omaksunut Erätauon käyttöönsä omien tavoitteidensa toteuttamiseksi. Dialogin laajentamiseksi olisi hienoa, jos yhä useampi yhteiskunnallinen toimija valjastaisi Erätauon samalla tavalla oman perustoimintansa tueksi. Näin mahdollisimman moni saisi omakohtaisia kokemuksia ja osaamista dialogista ja ymmärryksemme yhteiskunnallisten toimijoiden päivittäin käsittelemistä asiakysymyksistä kuten syrjäytymisestä, mielenterveysongelmista tai maahanmuutosta laajenisi ja syvenisi.

Toiseksi, ensimmäinen kansallinen Erätauko-päivä on osoittanut myös aivan koko yhteiskunnan dialogitoimijuuden potentiaalin. Yksilöt, kyläyhdistykset, taloyhtiöt, yritykset, koulut ja oppilaitokset: hyvin monenlaiset toimijat voivat järjestää rakentavan yhteiskunnallisen keskustelun omia tavoitteitaan tukevalla tavalla, esimerkiksi kansallisena Erätauko-päivänä. Tämä ei vaadi suuren suuria uusia investointeja, vaan rakentuu pääosin toimijoiden oman aktiivisuuden ja olemassa olevien resurssien varaan. Media voi olla suuressa roolissa dialogin ja sen hyötyjen näkyväksi tekemisessä, jota kautta yhteiskunta laajasti voi tarttua asiaan.

Kolmantena ovat toimijat, jotka rahoittavat yhteiskunnallista toimintaa. Dialogin edistämiseksi tarvitaan myös uutta rahoitusta – erityisesti niihin tehtäviin, jotka eivät jo olemassa olevien toimijoiden tavoitteisiin selkeästi kuulu. Keskeiset jatkorahoitustarpeet ovat:

rakentavan yhteiskunnallisen keskustelun parhaiden käytäntöjen ja tuen ylläpito ja jatkokehitys
dialogin hyötyjen ja käyttömahdollisuuksien näkyväksi tekeminen sekä
dialogin käytön laajentaminen ja syventäminen eri toimijaryhmissä

Tällä hetkellä erityinen prioriteettimme Sitrassa on tunnistaa rahoittajia, joiden kanssa yhdessä voisimme laajentaa rakentavan yhteiskunnallisen keskustelun Suomen kansalliseksi vahvuudeksi. Olen hyvin kiitollinen asiassa jo käynnissä olevista keskusteluista ja toivotan tervetulleiksi myös mahdollisia uusia rahoittajatahoja tunnustelemaan asiaa.

Uskon, että jokaisella meistä voi olla aktiivinen rooli dialogin edistämisessä eri tavoin. Lämmin kiitos jokaiselle eri tavoin aktiiviselle!