#WeWillMoveAhead

YK:n ilmastokokous Marrakechissa päättyi viimeisenä kokousyönä – eikä vasta seuraavana päivänä kuten yleensä. Mitä kahden viikon kokoustamisesta jäi käteen?

Moni neuvottelujen veteraani luonnehti tämänkertaista ilmastokokousta sanalla outo. Tähän on kaksi pääasiallista syytä.

Ensinnäkin puheenjohtajamaa Marokko painotti seremonioita arkisten neuvottelujen kustannuksella. Kokouksessa ei siksi päästy etenemään niin pitkälle kuin olisi ollut mahdollista.

Toiseksi käytäväkeskusteluja hallitsi Yhdysvaltain vaalitulos. Epävarmuus ilmastoyhteistyön tulevaisuudesta huoletti monia.

Neuvottelujen pääasiallisessa urakassa – Pariisin sopimuksen toimeenpanosääntöjen luonnostelussa – edettiin verkkaisesti. Maat saivat kuitenkin sovittua karkeasta kehikosta tuleville neuvotteluille. Pariisin pelisäännöt on tarkoitus viimeistellä vuonna 2018.

Päätös syntyi myös siitä, että aikoinaan Kioton pöytäkirjaa varten perustettu adaptaatiorahasto saa uuden elämän Pariisin sopimuksen alla. Lisäksi maat pääsivät sopuun vahinkoja ja menetyksiä koskevasta työohjelmasta.

Kokouksen merkittävin anti oli kuitenkin virallisten neuvottelujen ulkopuolella. Vaikuttavinta lopulta oli se, miten muu maailma otti vastaan uutiset Atlantin toiselta puolelta.

Yhdysvaltain tulevan presidentin kannanotoista huolimatta yksikään maa ei ilmoittanut irtaantuvansa Pariisin sopimuksesta tai lipeävänsä sitoumuksistaan. Päinvastoin kokouksen kuluessa joukko maita – Suomi niiden joukossa – ratifioi sopimuksen ja näin sitoutui siihen juridisesti.

Maat lähettivät viestin #WeWillMoveAhead, maailma jatkaa eteenpäin Yhdysvalloista riippumatta. Sanoma toistui niin kokouksessa hyväksytyssä Marrakechin julistuksessa, yksittäisten maiden kannanotoissa kuin järjestöjen kokoamassa mielenilmauksessa.

Marrakechissa joukko maita ilmoitti tuesta adaptaatiorahastolle, minkä ansiosta sen rahankeruutavoite saavutettiin. Toiset maat puolestaan kertoivat ratifioivansa HFC-päästöjä leikkaavan sopimuksen tai liittyvänsä lentoliikenteen päästöjä rajoittavaan järjestelmään.

Marrakechissa nähtiin, miten ilmastotyön luonne on vuosien varrella muuttunut. Painopiste on siirtynyt pelkästä valtioiden välisestä yhteistyöstä laajaan rintamaan, jossa mukana ovat myös yritykset, kunnat ja järjestöt. Työtä vakiinnuttamaan ja vahvistamaan perustettiin Marrakechin kumppanuudeksi kutsuttu kehikko.

Ehkä lupaavin aloite jäi aivan kokouksen loppuun. Haavoittuvimpien 47 kehitysmaan liittoutuma ilmoitti tavoittelevansa kokonaan uusiutuvaa energiataloutta – ja mahdollisimman pian.

Siinä on tavoiteltavaa myös Euroopalle.