YK hakee Suomesta mallia vaikuttavuus­investoimiseen

Armenian pääkaupungissa Jerevanissa pidettiin maaliskuun lopulla kansainvälinen konferenssi vaikuttavuusinvestoimisesta. Tapahtuman pääjärjestäjät olivat YK:n kehitysohjelma UNDP ja ranskalainen kauppakorkeakoulu INSEAD. Konferenssi tarkasteli aihetta etenkin YK:n kehitystavoitteiden näkökulmasta: miten vaikuttavuusinvestoimisen kautta voidaan tukea kestävää kehitystä?

YK:n kestävän kehityksen tavoitteet ovat hyvin laajat ja kunnianhimoiset. Julkinen rahoitus ei tule riittämään, vaan tavoitteiden saavuttamiseksi tulee pyrkiä mobilisoimaan myös yksityistä rahoitusta.

Vaikuttavuusinvestoiminen näyttää määrittyvän käytännössä hyvin laajasti. Lähtökohtaisesti se tarkoittaa sitä, että sijoittajat tavoittelevat tuotto-riski-suhteen maksimoinnin ohella myös jotain mitattavaa yhteiskunnallista hyötyä.

Sitra on kehittänyt vaikuttavuusinvestoimisen ekosysteemiä Suomessa vajaan kolmen vuoden ajan. Oli ilo huomata, kuinka paljon tunnustusta Sitran tekemä työ sai myös tässä kansainvälisessä tapahtumassa. Siihen viitattiin useissa puheenvuoroissa hienona esimerkkinä muille. Konferenssin yhteydessä kävimme myös kahdenvälisiä keskusteluja UNDP:n kanssa yhteistyön edelleen kehittämiseksi.

Sitran lähestymistapa vaikuttavuusinvestoimiseen on osoittautunut onnistuneeksi. Se nojaa tulosperusteiseen rahoitussopimukseen (Social impact bond eli SIB), joka on ainakin Suomen oloissa konkreettinen ja selkeä malli. SIB-sopimus tarjoaa uudenlaisen kehikon julkisen, yksityisen ja kolmannen sektorin väliselle tavoitteelliselle yhteistyölle hyvinvoinnin luomiseksi. Se auttaa julkista sektoria ostamaan tuloksia ja tekemään pitkäjänteisiä investointeja edistävään ja ehkäisevään toimintaan.

Jos Sitra olisi lähtenyt kehittämään vaikuttavuusinvestoimista edellä mainitun laajan määritelmän mukaisesti, se olisi tuskin tuonut mitään merkittävää uutta siihen mitä Suomessa jo muutenkin tehdään. Laajempi määritelmä ja sen soveltaminen sopii sen sijaan hyvin esimerkiksi globaaleihin kehitystavoitteisiin pyrittäessä.

Vaikuttavuusinvestoiminen voi tarjota uusia välineitä ja väyliä myös Suomen kehitysyhteistyöhön. Julkisen sektorin tasapainottamisessa riittää kovasti työtä myös tuleville hallituksille, joten kehitysyhteistyön määrärahat tulevat jatkossakin olemaan paineen kohteena. Panosten sijaan painopiste tulee siirtymään yhä enemmän tuloksiin. Tällaisessa muutoksessa vaikuttavuusinvestoiminen on yksi lupaava työkalu.

Valtiovarainministeriön ylijohtaja Pentti Pikkarainen toimii Vaikuttavuusinvestoimisen kansallisen ohjausryhmän puheenjohtajana.