Yrittäminen on sallittua - sotessakin!

Yritys-sanan voi mieltää monella tavalla. Se voi tarkoittaa toimijaa, kuten yrittäjää, tai uudenlaista tekemistä, esimerkiksi yritystä oppia uutta. Sitran kaltaiselle yhteiskunnalliselle muutosagentille on luonnollista katalysoida tällaista toimintaa eri muodoissaan.

Sosiaali- ja terveyskentässä, sotessa, tuemme myös monenkirjavaa ”yritys”-toimintaa. Olemme tukeneet useilla paikkakunnilla käynnistettyjä valinnanvapaus-mekanismin erilaisia kokeiluja (palvelusetelikokeilut) joissa testataan uusia tapoja toimia ja yritetään. Olemme myös mukana valmistelemassa laajempia sote-maakuntapilotteja.

Viime viikolla julkaistiin yhdessä työ- ja elinkeinoministeriön kanssa teettämämme selvitys PK-yritysten liiketoimintaedellytyksistä sekä mahdollisuuksista sotessa. Selvityksen julkistustilaisuus 11.4. houkutteli paikalla olevina ja etäosallistujina yhteensä noin satapäisen yleisön kuuntelemaan ja keskustelemaan.

Yhteistyöstä virtaa pk-yrityksille

Pk-yrityksien toimintaedellytyksiä selvityksessä arvioitiin kolmen valinnanvapausmekanismin kautta, eli niin sote-keskusliiketoiminnan kuin henkilökohtaisen budjetin tai asiakassetelien kautta rahoitetun palvelutuotannon kentissä. Sote-keskusten osalta porauduttiin myös sen syvemmän rakenteen analysointiin sekä taloudelliseen mallintamiseen. Kaikissa kolmessa mekanismissa identifioitiin keskeisiä haasteita sekä ratkaisuja niihin.

Selvitystä kiitettiin laajalti erityisesti tulevan maakuntajärjestäjän roolin korostamisesta, joka on avainasemassa pk-toimijoiden osallistumisen mahdollistajana (tai rajoittajana). Selvitys toi esiin myös useita yhteistyömekanismeja joilla pienet ja keskisuuret yritykset voivat parantaa mahdollisuuksiaan.

”Selvitystä kiitettiin laajalti erityisesti tulevan maakuntajärjestäjän roolin korostamisesta.”

Selvityksessä korostui sote-keskusten rinnalla erityisesti henkilökohtaisen budjetin ja asiakassetelien merkitys pk-yritystoiminnalle, avaavathan ne yhdessä yli kahden miljardin euron markkinan kilpailulle.

Ketteryys antaa hyvät lähtökohdat uudistumiselle

Itseäni erityisesti rohkaisi tässäkin tilaisuudessa vahvasti esiin noussut yrittäjien energia. Vaikka jo usean hallituskauden aikana sote-kenttä on elänyt ja yrittäjät (ja muutkin toimijat) ovat joutuneet perehtymään yhä uusiin malleihin (ja kuten tilaisuudessa todettiin: ”lukemaan satoja sivuja lakitekstejä”) ei se näyttänyt tahtia haittaavan.

Tilaisuudesta jäi mieleen muun muassa usko omiin mahdollisuuksiin ja tekemiseen, osaamiseen, pärjäämiseen ”come what may”. Yrittäjyys on valtava voimavara ja yrittäjä-energian läsnäoloa on aina upeaa kokea. Se on myös onneksi helposti tarttuvaa, ja tällaista ”virusta” sote-kenttä todella tarvitsee!

”Pienessä mittakaavassa on helpompi kokeilla perinteitä haastavia uusia liiketoimintamalleja.”

Toinen pk-yrityksiä leimaava ominaisuus (erityisesti julkisiin sote-toimijoihin ja suurempiin sote-yrityksiin nähden) on niiden koon kautta tuleva ketteryys, joka tekee niistä oivia toimialan haastajia ja uudistajia. Pienessä mittakaavassa on helpompi kokeilla perinteitä haastavia uusia liiketoimintamalleja ja teknologioita, sekä esimerkiksi digitaalisuutta hyödyntäviä toimintamalleja. Kun tällaiseen liittyy väistämättä myös enemmän riskejä, on vastaavasti yrittäjälle tärkeää jäädä riittävä vapaus kehittää ja uudistaa toimintansa.

Kukapa haluaisi myöskään riskirahoittaa yritystä, jonka tuotekehitys on rautahaarniskalla jäykistetty?

Annetaanko yrittämiselle riittävästi tilaa?

Toimintavapaus nousikin julkaisutilaisuudessa yhdeksi polttavaksi kysymykseksi ennen kaikkea maakuntajärjestäjän roolista keskusteltaessa. Järjestäjänhän pitäisi erityisesti varmistaa, mitä palveluja tulee tuottaa – ei niinkään miten niitä tuotetaan.

Tässä yhteydessä ilmeni myös, että tulevaan sote-valinnanvapauskenttään on kehitteillä järjestäjä-tuottaja-sopimusmalleja, jotka sääntelyllään ulottuisivat myös jälkimmäiseen. Kun ajatus on kilpailun kautta monipuolistaa palvelutarjontaa ja edistää alan uusiutumista, tällainen keskustelu kuulostanee pk-yrityksen näkökulmasta melkoiselta pakkopaidalta. Onhan miten sana juuri koko yrittämisen ydin, siihenhän kiteytyy usein koko yrityksen perusidea!

Kysymys on toki keskeinen myös muille toimijoille kuin yrittäjille. Ajatellaanpa vaikka julkista toimijaa, esim. nykyisiä terveyskeskuksia: meidän yli 500 julkisen perusterveydenhuollon toimipisteen osalta keskeiset kehittämishaasteet liittyvät jälleen sanaan miten – kuten itsekin kukin on voinut asiakaskokemustaan havainnoida.

Valinnanavapaus voi tuoda lisäarvoa sote-kenttään

Sitra on ollut mukana Ylä-Savon sote-kuntayhtymässä sparraamassa kahta terveyskeskusta niiden kilpailukykyyn kehittämisessä, ja jälleen sana miten on aivan keskiössä, kun mm. palvelumuotoilun keinoin on toimintaa kehitetty. Onkin ollut erittäin positiivinen kokemus havaita kuinka yrittämisen energiaa löytyy myös julkisista terveyskeskuksista.

Edelleen myös järjestöt ja kolmas sektori haluttaisiin laajasti tiiviimmin mukaan sote-kenttään. Perusteena on helppo nähdä usein pyyteettömästi ja suurella sydämellä tehty työ monien vähempiosaisten hyväksi. Tälläkin suunnalla jälleen korostuu sana miten.

Itse uskon, että valinnanvapaus oikein toteutettuna voi tuoda suurta lisäarvoa sote-kenttään. Tekeillä olevassa uudistuksessa peräänkuulutetaan kilpailua. Nyt, uudistuksen loppusuoralla, olisi erityisen tärkeää, että tätä kilpailua ei yli-säädeltäisi liiallisella byrokratialla, tai hyvät tavoitteet voivat kääntyä itseään vastaan. Tavoiteltu valinnanvapaus tarvitsee monipuolisen tarjonnan – se on kansalaisten etu.

Yrittäminen on sallittua, jopa toivottavaa, – sotessakin! Siksi sille siis tulisi antaa myös riittävästi tilaa.