sisällön esikatselussa tai sisältösivulla.
Vitosluokan äidinkielen tunnilla käsitellään isoja ja pieniä alkukirjaimia. Kyseisessä koulussa on käytössä äidinkielen oppimisympäristö, jota opettaja on päättänyt käyttää tunnilla. Tiedot opetusryhmästä siirtyvät sinne automaattisesti, ja oppijat ryhtyvät alustalla tehtävien tekoon.
Tieto tehtävien sujumisesta kulkeutuu automaattisesti oppimisalustalta takaisin oppijalle ja opettajalle. Opettaja seuraa, miten ryhmän oppijat tehtävistä suoriutuivat – ja uhkaako joku pudota kelkasta.
Tämä on yksi esimerkki siitä, mihin oppijat, opettajat ja huoltajat voivat tulevaisuudessa käyttää DigiOnea.
“Kun tieto kulkee eri järjestelmien välillä, esimerkiksi oppimisen tavoitteet ja arviointi tulevat opettajan lisäksi näkyväksi oppijoille ja huoltajille”, kertoo Vantaan kaupungin DigiOne-hankejohtaja Kirsi Lehto.
DigiOne on palvelualusta, jota Vantaa, Espoo, Jyväskylä, Lahti, Oulu, Tampere ja Turku sekä Kuntien Tiera kehittävät omaan ja muiden halukkaiden kuntien käyttöön. Pilotointivaiheessa olevan alustan on tarkoitus koota yhteen opettajan, oppijan, rehtorin, huoltajan ja koulun hallinnon käyttämät tiedot, järjestelmät ja palvelut peruskoulussa ja lukiossa.
Opettajien, rehtorien ja hallinnon aikaa vapautuu olennaiseen
Kuntien hankkeen laittoi liikkeelle tyytymättömyys. Lehdon mukaan opetuksessa on käytössä liuta järjestelmiä, joihin tieto juuttuu. Sen manuaalinen siirto paikasta toiseen on aina pois opetukseen tai sen suunnitteluun käytetystä ajasta.
“Haluamme helpottaa arkea kehittämällä käyttäjäystävällisen alustan, johon on koottu käyttäjän tarvitsemat palvelut. Kun se saadaan käyttöön, se helpottaa koulun arkea”, Lehto sanoo.
DigiOnen kautta huoltaja selvittää jatkossa huollettavansa poissaolot, näkee tämän lukujärjestyksen ja viestii opettajien kanssa. Opettaja suunnittelee opetusta, tekee arvioinnit, viestii eri tahoille ja seuraa oppijoiden tarpeita.
“Opettajan arkea helpottavat esimerkiksi opetussuunnitelman mukaiset tavoitteet, jotka tuodaan digitaalisessa muodossa DigiOneen. Kun opetuksen suunnittelu tavoitteiden mukaiseksi helpottuu, aikaa vapautuu lasten ja nuorten kohtaamiseen ja auttamiseen”, Lehto lupaa.
Oppimisesta saatavan tiedon avulla opettajat voivat kohdentaa tukea sitä tarvitseville. Järjestelmien välillä liikkuvan tiedon avulla opettajat ja esimerkiksi luokanvalvojat voivat tunnistaa ongelmatilanteita tai niistä kieliviä signaaleja varhaisessa vaiheessa. Näitä oppimista, tuen tarvetta ja poissaoloja koskevia tietoja näkevät kouluissa vain ne, joille on määritelty siihen työnsä puolesta oikeus.
“Voimme estää esimerkiksi tilanteet, jossa lukiolaisen valmistumista uhkaa yksittäisen kurssisuorituksen uupuminen, jos se huomataan liian myöhään”, Lehto sanoo.
Koulutuksen järjestelmille automaation hyödyntäminen on uutta. Tekoäly ehdottaa esimerkiksi rehtorille lukujärjestyksiä sen sijaan, että hän suunnittelisi ne käsin.
“Nykyisellään rehtori saattaa käyttää vuodessa useita viikkoja lukujärjestysten tekemiseen. Automaatio vapauttaa työaikaa pedagogiseen johtamiseen ja opettajien tukemiseen”, Lehto kertoo.
Kuntien ja opetuksen palveluita tarjoavien yritysten yhteistyö helpottuu
Ennen oppija on saattanut joutua esimerkiksi kirjautumaan jokaiseen järjestelmään erikseen, mutta jatkossa hän pääsee käsiksi käyttämiinsä palveluihin ja tietoihin kirjautumalla DigiOneen.
DigiOnen ympärille onkin rakenteilla kokonainen koulutuksen yhteistyöverkosto eli ekosysteemi, Datatalouden ekosysteemi Datatalouden ekosysteemit muodostavat verkoston, joka koostuu dataa liiketoiminnan lähteenä käyttävistä ekosysteemin jäsenistä. Eri sidosryhmät ovat verkoston ja sen arvoketjujen kautta toisiinsa suorassa tai epäsuorassa yhteydessä. Datatalouden ekosysteemiin kuuluvat myös (viralliset tai epäviralliset) säännöt, jotka määrittävät verkostossa sallitun toiminnan. Avaa termisivu Datatalouden ekosysteemi joka yhdistää koulumaailman toimijat, tutkimustahot, oppimateriaalien kustantajat ja oppimisympäristöjen tekijät.
Datan käyttöön liittyviä pelisääntöjä tarkennetaan parhaillaan. Käyttöoikeuksilla ja toimijoiden kanssa tehtävillä sopimuksilla hallitaan tarkasti pääsyä käyttäjien tietoihin.
“Kuntien yhteistyö, kuten yhteiset sopimukset ja ehdot, yksinkertaistaa DigiOnen tietosuojatyötä. Ekosysteemiin liittyvien yritysten ei myöskään tarvitse rakentaa rajapintoja ja vääntää sopimuksia jokaisen kunnan kanssa erikseen”, Lehto kuvailee.
Tulevaisuudessa oppilasryhmiin, oppijoihin ja oppimiseen liittyvää tietoa voisi Lehdon mukaan käyttää anonymisoituna esimerkiksi tutkimuksessa ja uusien palveluiden kehittämisessä, joka edistäisi oppimista sekä lisäisi lasten, nuorten ja heitä opettavien hyvinvointia.
“Hanke on vain lähtölaukaus tulevaisuuden työlle. DigiOne-kuntien yhteinen malli avaa mahdollisuuksia automatisaatioon, tekoälyn hyödyntämiseen ja yhteiskehittämiseen”, Lehto sanoo.
