sisällön esikatselussa tai sisältösivulla.
Rakennusten energiatehokkuutta parantavaa ratkaisua kehittävä yritys tarvitsee työhön tietoa muun muassa keskimääräisistä lämpötiloista ja rakennusten ominaisuuksista eri puolilla Suomea.
Analyysiä varten tietoa täytyisi yhdistellä eri lähteistä: Maanmittauslaitoksella on 3D-tietoa rakennusten muodoista sekä niiden koordinaatit ja Digi- ja väestötietovirastolla taas on tietoa rakennusten ominaisuuksista. Motivalla on tietoa energiatehokkuudesta ja toisaalta Ilmatieteen laitoksella keskimääräisistä lämpötiloista ja säätiloista.
Jos yritys tähtää Euroopan markkinoille, sen tulee hakea vastaavat lähteet ja tiedot myös muista maista.
“Harvalla on aikaa ja resursseja, joita palaa tiedon yhdistelyyn isoista tietoaineistoista useasta eri lähteestä”, sanoo Maanmittauslaitoksen yli-insinööri Antti Jakobsson.
Location Europe on alusta, joka syntyi Maanmittauslaitoksen ja usean kansainvälisen kumppanin vuosien yhteistyön tuloksena GeoE3-projektissa. Projekti sai osittain rahoitusta Euroopan unionin Connecting Europe -ohjelmasta.
Vihreään siirtymään tarvitaan kipeästi ratkaisuja yli toimialojen ja valtioiden välisten rajojen. Ratkaisuja taas ei synny ilman luotettavaa tietoa eri maista.
“Ilman monenlaista tietoa yhdistelevää työkalua isoja ongelmia on vaikea ymmärtää ja ratkaista”, jatkaa Jakobsson, joka on myös GeoE3:n projektipäällikkö.
Tämän vuoksi Location Europe yhdistää meteorologista tietoa, tilastotietoa ja paikkatietoa samalle alustalle, jolla käyttäjä voi tarkastella sitä yhdessä näkymässä ja visualisoituna.
Alustan tieto on aina mahdollisimman ajantasaista. Tietomassoja ei kopioida manuaalisesti eri toimijoiden järjestelmistä, vaan jaettujen rajapintojen ansiosta alusta käyttää toimijoiden dataa suoraan niiden omista tietolähteistä.
Tietojen yhdistäminen voi synnyttää uutta liiketoimintaa
Alustaa on kehitetty alusta asti sekä yritysten että julkisten toimijoiden käyttöön. Se on ollut toistaiseksi testikäytössä, joten liiketoimintaa sen pohjalta ei ole vielä syntynyt. Jakobsson näkee kuitenkin lukuisia mahdollisia sovelluskohteita eri aloilla: esimerkiksi maa- ja metsätaloudessa, rakennetussa ympäristössä sekä logistiikassa.
Yksi lupaava esimerkki alustan mahdollisuuksista löytyy jo. Alusta ja sen data ovat olleet käytössä Espanjassa Cádizin yliopistossa, jossa tutkijat ovat kehittäneet menetelmää rakennusten energiatehokkuuden mallintamiseen.
“On kiinnostavaa nähdä, voidaanko datan avulla mallintaa yhden maan sijaan laajemmin koko Euroopan rakennuskantaa ja sen energiatehokkuutta. Tutkimuksen tulokset eivät ole vielä valmistuneet, mutta alustavat tiedot vaikuttavat lupaavilta.”
Mallintaminen auttaisi muun muassa kohdentamaan energiaremontit nykyistä tehokkaammin niihin kohteisiin, joissa niitä eniten kaivataan.
Ensimmäinen esimerkki eri maita yhdistävästä alustasta
Jakobsson pitää merkittävänä jo sitä, että kansalliset toimijat ovat rakentaneet rajallisilla resursseilla alustan, joka tuo laajat datamassat yhteen reaaliaikaisesti ja aiempaa helppokäyttöisemmässä muodossa. Sitä ei ole tehnyt Euroopassa vielä kukaan muu.
“Tämä antaa erityisesti pienemmille toimijoille mahdollisuuden hyödyntää tietoa aiempaa helpommin.”
Eri maista saatavan tiedon sisällössä on vielä eroja. Mukana olevat maat ovat siksi kehittäneet mallin, joka kokoaa käyttäjälle näkymän eri tietojen yhteentoimivuudesta ja niiden ominaisuuksista.
“Data ei ole koskaan täydellistä, mutta voimme auttaa käyttäjää ymmärtämään eroja ja tehdä tiedosta yhteensopivampaa”, Jakobsson selvittää.
Alustan jatkon ja käytön kannalta merkittävää on sekin, että maita on mukana jo useampi. Jakobsson toivoo, että lisää saadaan mukaan.
“Yksisarvisia syntyy Euroopassa harvoin. Jos paikallisella tasolla syntyykin hyviä innovaatioita, niitä ei välttämättä saada laajennettua Euroopan markkinoille. Alusta antaa eväitä liiketoiminnan monistamiseen Eurooppaan.”
