sisällön esikatselussa tai sisältösivulla.
Haaste
Helsingin kaupunki haluaa lisätä eri väestöryhmien tasavertaista kohtaamista osallisuustyössä sekä kuntalaisten kykyä nähdä kaupunki muiden silmin. Näitä halutaan vahvistaa kaikessa kaupungin toiminnassa edistämällä avointa toimintakulttuuria ja vuorovaikutteisia toimintatapoja.
Helsingin kaupungin strategista tavoitetta toteuttaakseen sekä tutkimuksissa ja kaupunkilaisilta nousseisiin palautteisiin vastatakseen, Helsingin alueosallisuustiimi halusi lisätä avointa ja keskustelevaa kulttuuria kaupunkilaisten, kaupungin ja eri toimijoiden välillä.
Helsingistä puuttui puntaroivan kansalaislähtöisen keskustelun toimintamalli, jolle oli ollut kysyntää sekä kaupunkilaisten että kaupungin puolelta. Kaupunkilaiskeskustelu on puntaroivan keskustelun ja kohtaamisen uusi rakenne, jossa käydään dialogista keskustelua alueen asukkaiden näkökulmasta heille tärkeistä asioista.
Useimmissa osallistumisen eri menetelmissä julkinen hallinto kutsuu kaupunkilaiset vaikuttamaan prosessin, palvelun tai päätöksenteon tiettyyn vaiheeseen tai osallistumaan tiettyyn osallisuusmenetelmään, kuten osallistuvaan budjetointiin, jossa on sille määritellyt rajat ja periaatteet. Uudessa mallissa kaupunkilaiskeskustelujen perustana olivatkin sellaiset aiheet, joista kaupunkilaiset jo nyt keskustelivat tai halusivat keskustella.
Tavoitteet
Kokeilussa haluttiin mallintaa uudenlaisen osallistumisen foorumi, jossa aloite ja toimijuus ovat kaupunkilaisilla. Foorumin kautta voitaisiin lisätä alueella asuvien kaupunkilaisten välistä vuoropuhelua omalle alueelle tärkeistä asioista.
Kaupunkilaisia haluttiin kokeilussa innostaa aktiivisiksi toimijoiksi. Yksittäisten mielipiteiden sijaan haluttiin kiinnittää huomiota yhdessä ratkaistaviin asioihin. Kaupunkilaisten toimijuutta ja osallisuutta sekä yhteisöön kuulumista haluttiin vahvistaa luomalla foorumi kohtaamisille.
Kaupunkilaiskeskustelujen haluttiin vaikuttavan myös kaupunkiorganisaatioon, sillä useimmiten keskusteluissa syntyy yhteistyötä, aloitteita, kehittämistä tai ainakin kannanottoja. Ne edistävät muutosta kaupungin osallistumista koskevassa toimintakulttuurissa, vauhdittavat alueellista kehittymistä sekä lisäävät kaupunkilaisten välistä ymmärrystä.
Kaupunkilaiskeskustelujen lopputuloksena osallisuuden näkökulma muuttuu institutionaalisesta osallistumisesta kohti kaupunkilaisten omaa osallistumista.
Mitä kokeiltiin
Sitra Labin kokeilun aikana Helsingissä järjestettiin kolmetoista fasilitoitua kaupunkilaiskeskustelua eri puolilla kaupunkia.
Keskusteluissa käytettiin apuna muun muassa Erätauko-dialogia, tulevaisuusdialogia, karttatyöskentelyä ja Future Scenarios -työskentelyä.
Kaupunkilaisia kutsuttiin tilaisuuksiin eri tavoin – avoimella ja kohdennetuilla kutsuilla sekä satunnaisotannalla. Kussakin keskustelussa oli mukana keskimäärin 30 osallistujaa, ja kaikissa keskusteluaiheet tulivat kaupunkilaisilta.
Moni kaupunkilaiskeskusteluista oli vahvasti kytköksissä Helsingin asuinalueisiin ja naapurustoihin. Esimerkiksi Kannelmäessä, Malmilla, Jakomäessä ja Siilitiellä asukkaat kokoontuivat keskustelemaan asuinalueestaan kahveille kaupungin työntekijöiden kanssa.
Kokeilun aikana kehittynyt Aluekahvit-keskustelumenetelmä laajeni kevään aikana toimintamalliksi. Myös järjestöt ja kaupungin toimialat ovat innostuneet toteuttamaan konseptia.
Jokaisesta keskustelusta poiki erilaisia jatkotoimenpiteitä, jotka edistivät kaupunkilaisten esiin tuomien ehdotusten toteutumista. Keskusteluissa esiin nousseet aiheet kirjattiin ja keskustelun päätteeksi käytiin läpi, miten kaupunkilaiset, Helsingin kaupunki tai muut tekijät edistävät niitä.
Ketkä olivat mukana
Kokeiluja tehtiin erilaisten yhteistyökumppanien kanssa, joilla kaikilla oli halua edistää kohderyhmän osallisuutta ja antaa heille ääni heille tärkeissä asioissa.
Kaikki kaupunkilaiskeskustelut olivat omanlaisiaan ja yhteistyötahot valikoituivat kohderyhmän ja alueen toimijat huomioiden. Kaupunkilaiskeskustelut tavoittivat paljon erilaisia kaupunkilaisia sekä auttoivat alueosallisuustiimiä luomaan hyviä kumppanuuksia.
Kaupunkilaiskeskusteluja toteutettiin yhteistyössä kaupungin eri toimialojen kanssa. Lisäksi yhteistyötä tehtiin esimerkiksi kulttuurikeskusten, nuorisopalveluiden, kaupunginosayhdistysten sekä järjestöjen kanssa.
Opit
Kaupunkilainen motivoituu osallistumaan, kun keskustelussa on mahdollisuus vaikuttaa oman alueen tai tietyn palvelun kehittämiseen. Motiiveina voivat olla myös uteliaisuus, tarve kertoa oma mielipide, tapahtuman markkinointi tai se, että järjestäjä on tuttu entuudestaan.
Osallistumista edesauttaa, jos osallistujalla on mahdollisuus keskustella oman alueensa asioista. Osallistumista lisäävät myös hyvä fasilitointi, riittävä tiedottaminen, kokemus kuulluksi tulemisesta, tilan sijainti, saavutettavuus ja toimivuus sekä kokemus siitä, että on tervetullut.
Asukkaat haluavat nähdä ehdotuksilleen jatkoa: siksi on tärkeää sopia rakenteet, foorumit tai verkosto, jotka ottavat toimeenpanon haltuun. On tärkeää kertoa asukkaille, millaisiin jatkotoimenpiteisiin edetään ja miten asioiden etenemistä niitä voi seurata. Kaupungin on tärkeää varata resursseja jatkotoimenpiteisiin hallinnossa.
Useammasta keskustelusta koostuva keskustelusarja voi auttaa viemään keskusteluja eteenpäin
Monelle osallistujalle viestin välittäjällä on suuri merkitys. Siksi on tärkeää ottaa mukaan kohderyhmän parissa työskentelevät järjestöt, toimijat, palvelut sekä kohderyhmään kuuluvia kaupunkilaisia.
