Keskustelun lopetus

Lopetus on tärkeä osa keskustelua. Keskustelu kannattaa purkaa dialogisesti osallistujien kanssa, jotta keskustelijat voivat kerrata, mitä keskustelun aikana on tullut esiin ja mitä he ovat oivaltaneet.

Varaa lopetukseen aikaa runsaasti (vähintään 20 min), jotta keskustelijat kokevat, että he pääsevät rauhassa lopettamaan keskustelun. Lopetus toimii polkuna siihen, että keskustelu voi jatkua. Lopetuksessa voi pohtia myös dialogissa syntyneitä kokemuksia – onnistuessaan dialogi on ainutlaatuinen osallisuuden ja merkityksellisyyden kokemus.

Jos tarkoituksena on välittää dialogissa muodostuneet oivallukset sellaiselle taholle, joka ei ole osallistunut keskusteluun, kannattaa keskustelu paketoida. Katso vinkit keskustelun paketointiin täältä. 

Pyydä lopetuksessa jokaista osallistujaa miettimään hetken yksin, mikä on ollut heille henkilökohtaisesti keskeisin oivallus käydystä keskustelusta. Jokainen voi kirjoittaa lapulle muutaman minuutin ajan. Pyydä sitten osallistujia jakamaan oivalluksiaan ja ohjaa puheenvuoroja liittymään toisiinsa: ”Kuka aloittaa kertomaan, mikä oli sinulle keskeisin oivallus käymästämme keskustelusta? Oliko jollakulla samanlaisia ajatuksia tai ihan jotain erilaista?” 

Jos keskustelu paketoidaan ja välitetään eteenpäin, oivalluslaput kannattaa kerätä pois paketointia varten. Kerro tästä osallistujille jo etukäteen.

Kysymyksiä keskustelun lopetukseen: 

Kysy osallistujilta ainakin:

• Mikä oli keskeinen oivallus sinulle keskustelusta?
• Missä ja kenen kanssa aiot jatkaa keskustelua?

Kysy mielellään myös:

• Olemmeko keskustelleet oikeista asioista?
• Olemmeko keskustelleet eri näkökulmista?
• Keskustelimmeko rakentavasti?
• Onko ymmärrys aiheesta lisääntynyt?