Luotettava työntekijä -palvelussa työnhakijat ja tarjoajat kohtaavat aiempaa tehokkaammin

Miltä kuulostaisi, jos työnhakijan ei tarvitsisikaan naputella tietojaan erikseen eri työllistymistä edistävien palveluiden ja työnantajien HR- ja rekrytointijärjestelmiin tai käyttää tuntikaupalla aikaa alueensa koulutustarjonnan selvittämiseen? Tai jos työnantaja näkisi suoraan työnhakijan työnhakuprofiiliista hygieniapassin tai ensiapukortin ajantasaiset tiedot?  

Luotettava työntekijä -palvelu tekee tästä mahdollista. Työnhakija antaa palvelulle suostumuksen hakea osaamis-, koulutus- ja muita tietojaan eri rekistereistä ja hän voi myös itse täydentää niitä haluamillaan tiedoilla. Sen lisäksi työnhakija voi antaa palvelussa suostumuksensa jakaa tietojaan sekä valitsemilleen työllistymistä edistäville palveluille, kuten henkilöstöpalveluille ja osaajapankeille sekä koulutuksen järjestäjille. 

Hyödyt ovat selkeät. Työnhakijat ja tarjoajat löytävät toisensa helpommin. Samalla rakentuu työnhakijoiden, työllistymispalveluiden, työnantajien ja koulutuksen tarjoajien verkosto. 

”Työnhakija voi jakaa tietonsa rekrytoijille 45 minuutin sijaan 45 sekunnissa, kun hänen ei tarvitse naputella niitä erikseen eri rekrytointipalveluiden järjestelmiin”, havainnollistaa palvelun kehittäneen Vastuu Groupin projektipäällikkö Petri Tuomela. 

Palveluun rakennettu tekoäly etsii ja koostaa hakijan tietojen pohjalta hänelle suosituksia työpaikkaportaalien ja osaajapankkipalveluiden listaamista avoimista työpaikoista ja auttaa löytämään oman lähialueen koulutuksen tarjoajat ja työnantajat. Henkilötietojen hallintaa ja käsittelyä koskevan Omadata Omadata -periaatteen mukaisesti työnhakija voi päättää, mitä tietoja palvelu hänestä saa ja mille tahoille niitä voidaan jakaa eteenpäin. 
 
“Työnhakija voi seurata helposti, kenelle tiedot on jaettu. Jos hakija esimerkiksi työllistyy tai haluaa tehdä suostumuksiin muita muutoksia, hän voi milloin tahansa lopettaa tietojen jakamisen valitsemilleen tahoille”, Tuomela muistuttaa. 

Työnhakija saa laajemman tuen työnhakuun 

Eri toimijoiden välillä jouhevasti liikkuva tieto muokkaa Tuomelan mukaan työnhaun asetelmia. Työllistymis- ja koulutuspalvelut tavoittavat entistä suuremman määrään ihmisiä, jotka etsivät työtä ja kouluttautumismahdollisuuksia. 

“Kun palveluiden etsiminen ja omien tietojen jakaminen niissä on helppoa, työnhakijat eivät enää ole pelkästään jonossa palveluihin vaan palvelut voivat tarjota tukeaan aiempaa laajemmalle joukolle työnhakijoita”, Tuomela avaa.   

Tuomelan mielestä arvokkainta on, että myös työnhakija saa aiempaa laajempaa tukea työnhakuun ja osaamisen kehittämiseen. 

“Henkilökohtainen tuki on työnhaussa edelleen tärkeää. Digitaalinen palvelu ei tee sitä tarpeettomaksi, vaan täydentää sitä”, Tuomela sanoo. 

Tavoitteena on rakentaa työllistämistä edistävä verkosto

Pitkällä aikavälillä palvelun on tarkoitus luoda työllistymistä edistävien palvelujen, työnantajien, koulutuksen tarjoajien ja tulevien työllisyysalueiden verkosto, jossa tieto liikkuu jouhevasti myös yli työllisyysalueiden rajojen ja hyödyttää kaikkia osapuolia.  

Tällä hetkellä käynnissä on TE-palveluiden uudistus, jossa työllisyyspalvelut siirtyvät nykyisiltä 15 TE-toimistolta kunnille ja niiden muodostamille usemman kunnan työllisyysalueille.  

Tuomela näkee, että palvelulla on arvoa julkisille työllisyyspalveluille. 

Alueilla omat asukkaat ja paikallinen elinkeinoelämä tunnetaan parhaiten. Ensimmäisten joukossa palvelun on ottamassa käyttöön Seinäjoen kaupunki.  

“Voimme auttaa kuntia ja työllisyysalueita tunnistamaan alueen työnantajia, työllistymistä edistäviä palveluita ja koulutuksen tarjoajia. Kun tuomme alueen toimijat palveluun, ne ovat entistä helpommin työnhakijoiden saavutettavissa. Hakijoiden ohjautuminen koulutukseen ja työllistymistä edistäviin palveluihin työllisyysalueilla paranee.” 

Verkoston rakentaminen ei ole ihan helppo tehtävä, mutta se on merkittävää, sillä esimerkkejä vastaavasta on kansainvälisestikin vähän.