sisällön esikatselussa tai sisältösivulla.
Haaste
Aiempien osallisuussuunnitelmien jalkautuminen ei ollut Tampereella täysin onnistunut: projektissa haluttiin kokeilla uudenlaisia toimintatapoja suunnitelman valmistelutyössä, tiiviissä yhteistyössä palvelualueiden henkilöstön ja johdon kanssa.
Kokeilussa haluttiin valtavirtaistaa osallisuustyö Tampereen kaupunkiorganisaatiossa. Valtavirtaistamisessa organisaatio muodostaa yhteistä ymmärrystä osallisuustyöstä, oppii tunnistamaan osallisuuden edistämisen arvon ja sitouttaa johdon osallisuustyön tukemiseen.
Osallisuustyön valtavirtaistaminen parantaa paitsi kuntalaisten mahdollisuuksia osallistua, myös työn vaikuttavuutta.
Tampereella ryhdyttiin päivittämään osallisuus- ja yhteisöllisyyssuunnitelmaa, jonka avulla koko kaupungin osallisuustyötä ohjataan ja kehitetään. Suunnitelma haluttiin laatia uudella tavalla –tiiviissä yhteistyössä kaupungin palvelualueiden ja johdon kanssa. Myös asukkaat ja sidosryhmät haluttiin mukaan työhön.
Tavoitteet
Kokeilussa haluttiin ymmärtää, miten osallisuustyö voidaan valtavirtaistaa organisaatiossa. Osallisuus on laaja teema, joka vaatii poikkihallinnollista yhteistyötä sekä yhteistä keskustelua osallisuuden arvosta ja merkityksestä sekä siitä, mihin tulevaisuuden osallisuustyössä tulisi keskittyä.
Kokeilussa haluttiin lisätä yhteisymmärrystä siitä, mitä osallisuustyöllä Tampereen kaupungin kullakin palvelualueella työssä tarkoitetaan. Projektissa haluttiin vahvistaa osallisuustyön rakenteita ja johdon sitoutumista osallisuustyön tavoitteisiin.
Uudenlaisen työskentelytavan tarkoituksena oli luoda suunnitelma, jonka kaikki kokisivat omakseen ja jonka tavoitteiden edistämiseen olisi helppo sitoutua.
Suunnitelman päivittäminen käynnistyi nykytilakartoituksella, jossa tunnistettiin osallisuustyön kipupisteet, vahvuudet ja kehittämistarpeet. Nykytilan arviointi toimi tietopohjana, joka auttoi tunnistamaan, mitkä olivat esteitä ja mahdollisuuksia muuttaa toimintakulttuuria.
Arvioinnin kautta tunnistettiin tarve kehittää osallisuustyön johtamista, suunnittelua ja kehittämistä.
Mitä kokeiltiin?
Osallisuus- ja yhteisöllisyyssuunnitelman valmistelussa olennaista oli tunnistettu tarve käydä keskustelua johdon ja henkilöstön kanssa, jotta yhteistä ymmärrystä ja sitoutumista voitiin vahvistaa.
Tampereella kokeiltiin kaupungin johdolle suunnattua keskustelu- ja työpajamallia, jonka työmenetelmäksi valittiin haastekeskeinen lähestymistapa. Haastekeskeisyyden avulla päästiin käymään yhteistä keskustelua siitä, mihin osallisuustyön haasteisiin kaupungin tulisi lähivuosina keskittyä.
Haasteet muotoiltiin laajan nykytilakartoituksen pohjalta – ne olivat keino tuoda asukkaiden ja henkilöstön toiveita johdon tietoisuuteen. Kunkin palvelualueen johdolle järjestettiin omat työpajat.
Haasteita työstettiin myös yhdessä henkilöstön, asukkaiden ja järjestöjen kanssa. Henkilöstölle järjestettiin avoin tilaisuus, johon kuka tahansa saattoi tulla keskustelemaan osallisuuden haasteista. Lisäksi osallisuustyötä tekeville työntekijöille, asukkaille, järjestöille sekä kaupungin vaikuttamistoimielimille järjestettiin työpajoja.
Ketkä olivat mukana
Kokeilusta vastasi kaupungin keskitetty osallisuustiimi. Lisäksi mukana oli laajasti kaupungin henkilöstöä ja johtoaja erityisesti osallisuustyötä tekeviä eri puolilta organisaatiota.
Osallisuus- ja yhteisöllisyyssuunnitelmaa tekemässä oli mukana laajasti asukkaita ja yhteisöjä. Yhteistyötä tehtiin myös tutkijoiden (Helsingin ja Tampereen yliopistot)kanssa.
Opit
Kokeilussa opittiin, miten yhteistä keskustelua eri teemojen merkityksestä ja arvosta voidaan käydä organisaatiossa. Kokeilun kautta selvisi, mitä kaikkea osallisuustyö voi organisaatiossa tarkoittaa sekä millaisia hyötyjä eri puolilla organisaatiota osallisuustyöllä koetaan olevan.
Kokeilun avulla Tampereen osallisuustyölle saatiin visio ja suunnitelmatyötä saatiin vietyä uudella tavalla eteenpäin. Asukkaiden, henkilöstön ja johdon kanssa työskennellessä haastekeskeistä menetelmää työstettiin hieman eri tavoin ja näkökulmista.
