EU-sääntely avaa mahdollisuuksia datataloudessa

EU luo pelisääntöjä luotettavalle datan hyödyntämiselle, jotta se voisi siirtyä kohti kestävän talouden ja digitaalisen johtajuuden aikaa. Yritykset, yhteiskunta ja yksilöt tarvitsevat tietoa ja työkaluja, jotta ne voisivat tarttua uudistuvan datasääntelyn avaamiin mahdollisuuksiin ja lunastaa datatalouden tarjoamat hyödyt etujoukoissa.

Mistä on kyse?

Datatalouden säännöt ovat murroksessa Euroopan unionissa. Euroopan komissio on antanut useita lainsäädäntöehdotuksia, jotka pohjautuvat Euroopan datastrategiaan, ja joiden muodostamalle kivijalalle eurooppalainen malli reilusta datataloudesta ja yhteiset datan sisämarkkinat voivat rakentua. Uusien sääntöjen tavoitteena on vauhdittaa datavetoisen yhteiskunnan rakentamista ja luoda vahva oikeudellinen kehys datan liikkuvuudelle Euroopan sisämarkkinoilla niin, että perusoikeuksia kunnioitetaan, (kyber)turvallisuutta vahvistetaan ja digitaalista ja vihreää kaksoissiirtymää edistäviä innovaatioita tuotetaan. Komission pyrkimyksenä on lisätä dataa hyödyntävien ratkaisujen käyttöä ja kysyntää Euroopan unionin sisämarkkinoilla ja samalla edistää eurooppalaiseen arvopohjaan nojaavien ratkaisujen leviämistä kansainvälisesti.

Uutta datasääntelyä voi pitää suomalaisyritysten uutena ”gsm-hetkenä”, kuten todetaan eurooppalaista datastrategiaa ja sen mahdollisuuksia käsittelevässä Sitran työpaperissa. Vastaavanlainen uudistusloikka otettiin aikanaan telemarkkinoilla, kun haluttiin, että puhelimen käyttäjä pystyi soittamaan toisen operaattorin liittymää käyttävälle henkilölle. Suomalaiset yritykset kehittivät gsm-järjestelmän, joka takasi eri operaattoreiden yhteensopivuuden ja esimerkiksi yhteiset rekisterit verkon tilaajista ja vierailijoista. Standardista tuli menestynyt vientituote. Nyt uusi datasääntely edellyttää vastaavalla tavalla datan liikkumista organisaatio- ja toimialarajojen yli, mutta se ei ota kantaa siihen, miten tämä tehdään.

Käsillä olevassa datatalouden murroksessa suomalaiselle edelläkävijyydelle on jälleen tilausta. Mitä enemmän suomalaiset yritykset tarjoavat omaa osaamistaan pelisääntöjen kehittämiseen ja varmistavat, että ne ovat reilun datatalouden periaatteiden mukaisia, sitä todennäköisempää on, että niistä voi tulla pohja myös EU:n sisämarkkinoiden laajuisille käytänteille.

Uusista mahdollisuuksista huolimatta yritykset suhtautuvat kuitenkin uuteen sääntelyyn vielä ristiriitaisesti. Sitran vuoden 2021 yrityskyselyssä pk-yritykset Suomessa ja kolmessa verrokkimaassa pitivät sääntelyn monimutkaisuutta ja vaikeatulkintaisuutta isoimpana haasteena datataloudessa menestymiselle.

Datatalouden edistäminen ja mahdollisuuksien kääntäminen kansalliseksi kilpailuvaltiksi vaatii merkittäviä muutoksia toimijoiden ajattelutavoissa, rakenteissa ja toimintamalleissa. Sitran muistiossa Suomen vahvuuksista ja haasteista datatalouden kärkimaana tunnistettiin, ettei Suomen erinomaiset digitaaliset valmiudet suoraan johda datatalouden onnistumisiin. Datamarkkinoiden ennustettu arvon kasvu jää Suomessa melko vaatimattomalle tasolle suhteessa keskeisiin verrokkimaihin. Esimerkiksi Ruotsin ja Alankomaiden ennakoidaan kaksinkertaistavan datamarkkinoidensa arvon 7–8 miljardiin euroon vuoteen 2025 mennessä̈, kun taas Suomen ennuste jää̈ alle 1,5 miljardiin euroon.

Mitä teemme?

Tutkimme EU:n datasääntelyn avaamia mahdollisuuksia, joihin yhteiskuntana voisimme tarttua. Selvitämme sääntelyn lisäksi tarvittavia toimenpiteitä, joilla Suomesta voisi tulla reilun ja kestävän datatalouden mallimaa.

Pyrimme lisäämään ymmärrystä sääntelyn tarjoamista uusista mahdollisuuksista suomalaiselle yrityskentälle. Tarjoamme tietoa ja tukea myös virkamiesten, päättäjien, tutkijoiden, opettajien ja kuluttajien käyttöön. Kehitämme käytännön työkaluja sääntely-ympäristön selkeyttämiseksi ja mahdollisuuksiin tarttumiseksi.

Kuka on mukana?

Työhömme osallistuu laaja joukko toimijoita niin yksityiseltä kuin julkiselta sektorilta sekä tutkimus- ja järjestökentiltä Suomessa. Viemme yhteisiä kantojamme aktiivisesti myös EU:n suuntaan.

Työ on osa kansallista datatalouden tiekarttaa, jota Sitra koordinoi. EU-vaikuttaminen ja siihen liittyvän ennakoivuuden vahvistaminen on sidosryhmätyössä tunnistettu yhdeksi keskeiseksi muutoksia vaativaksi osa-alueeksi.

Missä mennään?

Seuraamme datatalouteen vaikuttavan EU-sääntelyn kehitystä aktiivisesti, osallistumme yhteiskunnalliseen keskusteluun ja kiritämme toimenpiteitä sääntelyn mahdollisuuksiin tarttumiseksi. Yhtenä keinona tässä ovat lausuntomme viranomaisten lausuntopyyntöihin, joiden avulla korostamme reilun datatalouden periaatteiden ja kaksoissiirtymän toteuttamisen tärkeyttä.

Luomme tiiviissä sidosryhmäyhteistyössä itseopiskelumateriaaleja pk-yrityksille ja muille datatalouden toimijoille uudistuvan sääntelyn avaamista mahdollisuuksista. Kehityssuuntien havainnollistamiseksi kokoamme oppimateriaaliin esimerkkejä edelläkävijäyrityksistä ja kiinnostavista kokeiluista. Materiaalit julkaistaan digitaalisena kaikille avoimena kurssikokonaisuutena vuoden 2023 aikana.

Mitä on saatu aikaan?

Kesäkuussa 2023 julkaisimme Datatalouden ABC -kurssin ensimmäisen osan verkkoalustojen reiluista säännöistä suomeksi ja englanniksi. Kurssi tarjoaa konkreettisia esimerkkejä ja pohdintatehtäviä, joiden tarkoituksena on auttaa erilaisia digipalveluita arjessa ja työssään hyödyntäviä käyttäjiä tarttumaan reilumman toimintaympäristön tarjoamiin mahdollisuuksiin.

Kesäkuussa 2022 julkaisimme työpaperin EU:n uudistuvasta datasääntelystä, jossa analysoimme, kuinka uudistuva lainsäädäntö toteuttaa Euroopan datastrategian tavoitteita ja avaa uusia mahdollisuuksia yrityksille, yksilöille, ja viranomaisille.

Tarkastelussa oli viisi keskeistä säädösehdotusta, jotka juontuvat Euroopan datastrategiasta: datanhallinta-asetus (Data Governance Act, DGA), digimarkkinasäädös (Digital Markets Act, DMA), digipalvelusäädös (Digital Services Act, DSA), tekoälysäädös (Artificial Intelligence Act, AIA) ja datasäädös (Data Act, DA).

Työpaperissa annettiin toimenpidesuosituksia, jotka voi karkeasti luokitella neljään kokonaisuuteen:

Suomen on kehitettävä monipuolisesti toimia, joiden myötä Suomi voidaan tunnistaa houkuttelevana datatalouden mallimaana.
Julkisen ja yksityisen sektorin toimijoiden on jaettava visio reilusta datataloudesta.
Datasääntelyyn ei tule vain reagoida, vaan siihen on vaikutettava proaktiivisesti mahdollisimman aikaisessa vaiheessa.
Datatalouden perusteiden ymmärtämisestä on luotava uusi kansalaistaito ja osaamista on kehitettävä laaja-alaisesti.

Sitran Datatalouden tiekartta -projekti ponnistelee näiden toimenpiteiden vauhdittamiseksi Suomessa tiiviissä yhteistyössä sidosryhmien kanssa.

Työpaperi on jatkoa tammikuussa 2022 julkaistulle Sitran muistiolle Suomen vahvuudet, haasteet ja mahdollisuudet datatalouden rakentamisessa – Mitä Suomi voi oppia datatalouden edelläkävijämailta? Muistio nosti esiin infrastruktuurin, osaamisen, verkostoissa tapahtuvan yhteistyön, sääntelyn ja vastuullisuuden osa-alueina, joilla Suomessa on tarvetta kansalliseen yhteistyöhön kilpailukykyisen datatalouden kehittämiseksi.