Puusta kiertotalousbisnestä

Suomen metsäperäisten tuotteiden vienti on perinteisesti keskittynyt muutaman suuren yrityksen valmistamaan puutuotteiden, sellun ja kartongin bulkkituotantoon. Tulevaisuudessa metsästä peräisin olevia biomassoja käytetään yhä enemmän myös tekstiilikuiduissa, muoveissa, kosmetiikassa, lääkkeissä, kemikaaleissa ja älypakkauksissa.

Kiertotaloudessa puusta valmistetaan mahdollisimman pitkäikäisiä tuotteita, joita voidaan hyödyntää moneen kertaan ja siten luoda samalle puumateriaalille taloudellista arvoa yhä uudelleen ja uudelleen. Nykyään jätteeksi päätyvä puuaines hyödynnetäänkin jatkossa kestävästi uusien tuotteiden valmistamiseen. Puutuotteisiin voidaan lisätä myös aineetonta arvoa digitaalisten teknologioiden ja palveluiden avulla.

Hankkeen tavoitteena oli edistää kiertotalouden mukaista liiketoimintaa Suomessa ja tukea samalla Suomen kansainvälistä kilpailukykyä.

Mitä saatiin aikaan?

VTT kehitti Lahden ammattikorkeakoulun (LAMK) kanssa metsä-, muotoilu- ja markkinointialan tapahtumien yhteydessä yritysten käyttöön uusia kiertotalouden liiketoimintamalleja ja työkaluja. LAMK:ssa opiskelijat tekivät 5 markkinointiviestintä- ja brändäyssuunnitelmaa, joita metsäperäisiä raaka-aineita käyttävät kiertotalousyritykset pystyvät hyödyntämään.

Luonnonvarakeskus Luke kehitti biobohjaisille materiaaleille elinkaarilaskurin, jonka avulla voidaan laskea biohajoavan puupohjaisen komposiittipakkauksen ympäristövaikutukset. Suomen ympäristökeskus SYKE tutki biohajoavien puupohjaisten komposiittipakkausten käytön jälkeisiä kierrätys- ja hyödyntämismahdollisuuksia sekä ympäristövaikutuksia Euroopan eri maissa sekä etsi keinoja pakkausten resurssi- ja energiatehokkuuden parantamiseksi.

Hankkeen alkuvaiheessa kävi selväksi, että pullonkaulana uusien puupohjaisten materiaalien ja teknologioiden kaupallistamisessa on viestinnän tehottomuus ja brändäyksen puuttuminen. Ethica rakensikin hankkeen aikana kiertotalouden markkinointimallin puutuotteille. Kiertotalouden tarinaa rakennettiin yhteistyöpajoilla, joista ensimmäinen keskittyi tuomaan biotuotteille vetovoimaa hyvällä tarinalla ja toinen keskittyi kertomaan digitaalisista ratkaisuista kiertotalouden edistäjänä.

Hankkeessa mukana olleet yritykset kehittivät yhdessä kiertotaloutta edistäviä puutuotteitaan:

• Sulapac pilotoi Lumenen kanssa uutta, biohajoavaa kosmetiikkapakkausta.
• Elastopoli ja Isku valmistivat yhteistyössä puu-muovikomposiitista tuoleja, joissa kierrätysmateriaalin osuus on 100 %. Materiaalina hyödynnettiin muun muassa tekstiiliylijäämää- ja kulutusjätettä, sahanpurua, vaikeasti hyödynnettäviä sivuvirtoja sekä kierrätettyä muovia.
• Montinutra kehitti metsäteollisuuden sivuvirroista uusia bioaktiivisia yhdisteitä lääke- ja elintarviketeollisuuden käyttöön.
• Paptic on kehittänyt uudenlaisen, puupohjaiseen raaka-aineeseen perustuvan materiaalin, jolla voidaan korvata muovia, paperia ja kangasta. Hankkeen aikana Paptic suunnitteli demotuotteita, joissa uuden materiaalin käytettävyyttä parannettiin. Tuotekehityksen pohjana oli hankkeen aikana toteutettu käyttäjäkysely.

Hankkeessa mukana olevat organisaatiot osallistuivat järjestivät World Circular Economy 2019 -foorumin yhteydessä sivutapahtuman Oodissa.

Tutustu hankkeen loppuraporttiin.

Kuka oli mukana?

Hanke sai alkunsa Sitran avoimesta puutuotteiden rahoitushausta. Hankevastaavana Sitrassa toimi Riitta Silvennoinen. Hankkeessa oli mukana joukko yrityksiä sekä tutkimus- ja koulutusorganisaatioita: VTT, Lahden ammattikorkeakoulu, Luonnonvarakeskus Luke, Suomen ympäristökeskus SYKE, Ethica, Sulapac, Elastopoli, Montinutra ja Paptic. VTT koordinoi hankekumppaneiden yhteistyötä.

Hankeyhteistyössä toimivat myös Lumene ja Isku sekä verkostossa mukana olivat Montisera, Stora Enso ja Starcke.

ihmiset

Marleena Ahonen