UUDEN KOULUTUKSEN KOKEILUT

Ideana on malli, jossa rehtori, opettajat ja oppilaat yhdessä suunnittelevat tapoja parantaa oppimisen edellytyksiä. Tämä tapahtuu valikoidun ryhmän viikoittaisissa lab-työpajoissa. Työpajoissa pohditaan koulun haasteita, ideoidaan uutta ja muotoillaan pieniä kokeiluja seuraavalle viikolle. Seuraavalla viikolla arvioidaan kokeilun onnistuminen ja jatko. Työpajoja ohjaa ulkopuolinen fasilitaattori. Tavoitteena on kehittää toimintakulttuuri, joka vastaa oppimisen kehittämisen tarpeisiin.

Kokeilu toteutettiin yhteistyössä Nurmijärven Yhteiskoulun lukion kanssa. Kokeilun taustalla on Aalto-yliopston Media Lab Helsingin suunnittelema osallistavan muotoilun prosessi Edukata. Lukion oppilaat muodostivat kolme 3-5 hengen ryhmää, jotka kahdessa Aalto-yliopiston ja Sitran ohjaamassa työpajassa suunnittelivat ideoita koulun kehittämiseksi. Toisessa työpajassa ryhmät suunnittelivat ideoiden pohjalta nopeat kokeilut. Nurmijärven yhteiskoulun lukiossa lähdettiin kokeilemaan oppilaiden aloitteesta ruokalaa hiljaisena työtilana aamu- ja iltapäivisin, opettajien uutta palautekanavaa sekä ammatillista kotitalouden kurssia lukiolaisille.

Viimeisessä tilaisuudessa tiimit kertoivat koko koululle, miten kokeilut ovat menneet ja mitä niistä opittiin. Tilaisuuteen tiimit saivat kutsua koulun ulkopuolisia päättäjiä ja vaikuttajia, joiden tulisi kuulla hyvien kokeilujen tuloksista.

Kokeilussa mukana:
Mikko Jordman, Nurmijärven Yhteiskoulun lukio
Tarmo Toikkanen, Aalto-yliopisto

Lue lisää:
Oppilaat koulun muotoilijoina, Tarmo Toikkanen, Aalto-yliopisto

OPE Talksin takana on idea ketterästä tavasta jakaa opettamisen ja oppimisen parhaita käytäntöjä. Hyvien käytänteiden jakamisen kynnys haluttiin asettaa mahdollisimman alas. Tarkoituksena on edistää jakamisen kulttuuria ja levittää parhaat käytännöt kaikkien saataville.

Kokeilussa luotiin OPE Talks verkkosivu, jossa kuka tahansa voi jakaa opettamisen ja oppimisen parhaita käytänteitä videon muodossa. Video voi olla puheenvuoro, oppitunti, uudenlaisen menetelmän tai työkalun esittely tai mitä tahansa oppimiseen liittyvää.

Kokeilussa mukana:
Lauri Järvilehto, Filosofian akatemia
Jari-Pekka Kaleva, Neogames Finland ry

You need to accept marketing-cookies to watch this video

Open cookie settings

Tapahtumissa osallistujat voivat järjestää avoimia työpajoja eri aiheista, vaikkapa koodaamisesta tai pyörän huoltamisesta. Tapahtumissa yksittäisten ihmisten tai pienten yhteisöjen erilainen osaaminen pääsevät esille.

Kokeilussa toteutettiin Wärkkee-päevä niminen tapahtuma yhteistyössä Pielaveden kunnan kanssa Pielavedellä 16.5.2015. Wärkkee-päevä kokosi yhteen värkkäilijöitä Pielavedeltä ja sen ympäryskunnista, jonka lisäksi paikalle saapui Mikkeli HackLabin edustajia vetämään koodaus- ja robottien ohjelmointityöpajoja.

Kokeilussa mukana:
Miika Kräkin Pielaveden kunnasta
Heikki Kurhinen Mikkeli HackLabista

Lue lisää:
Maker-kulttuuria tuodaan Suomeenkin – onko tässä koulutuksen uusi suunta?, Yle Savo
Osaan minäkin wärkätä!, Miika Kräkin, Pielaveden kunta

Ideana on herättää uutta toimijarajat ylittävää yhteistyötä koulutusviennin saralla ja tunnistaa keskeisimpiä ammatillisen koulutuksen vientiin liittyviä kysymyksiä. Mitkä ovat ammatillisen koulutuksen viennin keskeisimmät haasteet ja mahdollisuudet? Ketkä ovat tärkeimpiä toimijoita koulutusvientikentällä? Millaisena yrityskenttä näkee ammatillisen osaamisen viennin? Entä millaisia mahdollisuuksia se tarjoaa oppilaitoksille, vapaalle sivistystyölle tai järjestöille? Millaiset yhteistyömallit tukevat koulutusvientiä ja sen toimijoita parhaiten?

Kokeilussa ammatillisen koulutuksen viennistä kiinnostuneet tahot pääsevät kohtaamaan ja keskustelemaan koulutusviennin päivän polttavista kysymyksistä. Kokeilussa toteutettiin tilaisuus Open space -hengessä, jossa osallistujat rakensivat keskusteluagendan. Kokeilun lopputuotteena syntyi kuvitus keskeisimmistä kysymyksistä ammatillisen koulutuksen vientiin liittyen (alla). Kokeilun tavoitteena oli edistää ammatillisen koulutuksen vientiä, herättää keskustelua siihen liittyvistä haasteista sekä tuoda toimijat eri sektoreilta yhteen.

Kokeilussa mukana:
Mervi Jansson, Omnia

Lue lisää:
Suomesta ammatillisen koulutuksen ykkösviejä? Tatu Leinonen, Sitra

Ideana on kokeilla yläkoulussa uusia toimintamalleja, jotka vaativat toimintakulttuurin muutosta. Oppilas pääsee suunnittelemaan omaa oppimistaan. Kokeilussa korostetaan yhdessä tekemistä. Kokeilussa keskitytään ilmiöpohjaiseen oppimiseen ja yhdessä tekemiseen.

Kokeilu toteutettiin yhteistyössä Oulun Ritaharjun koulun kanssa. Ritaharjun koulun yläluokkalaiset opiskelivat viikon 18 luokkarajat ylittävissä ryhmissä ilmiöpohjaisesti. Viikko nimettiin OK-viikoksi ja se koostui tiedollisista ja taidollisista osuuksista. Oppilaat saivat itse vaikuttaa viikolla käsiteltäviin aiheisiin. Aiheiksi nousivat mm. rahankäyttö, yhteinen maapallo, Eurooppa sekä jatko-opinnot ja työelämä.

Palvelumuotoilutoimisto Sisus paketoi kokeiliun opit ja toteutti oppaan jonka avulla OK-viikko on helppo monistaa muihin kouluihin. Voit lukea ja ladata oppaan täältä.

Kokeilussa mukana:
Marika Kerola, Ritaharjun koulu

Lue Lisää:
Tiekartta ilmiöpohjaisuuteen, Palvelumuotoilutoimisto Sisuksen raportti/opas OK-viikosta
Matkalla kohti ilmiöpohjaista oppimista, Marika Kerola ja Nina Heikkinen, Ritaharjun koulu
Viikko ilman luokkarajoja, Heli Nissinen, Sitra

You need to accept marketing-cookies to watch this video

Open cookie settings

Ideana on luoda työkalu, joka auttaa uusien opetusinnovaatioiden suunnittelussa. Canvas on visuaalinen kartta, joka auttaa kysymään oikeat kysymykset ja luomaan näin syvällisempää ymmärrystä suunnitteilla olevasta mallista. Työkalu suunnitellaan yhdessä koulujen, hallinnon ja rahoittajien kanssa, jolloin työkalu auttaa kehittäjiä kommunikoimaan paremmin intressitahojen kanssa.

Kokeilussa luotiin työkalu uusien koulutus- ja opetusinnovaatioiden muotoiluun. Valmis työkalu pääsi todelliseen testiin 19.5. järjestetyssä Uusi koulutus -foorumin Ideapajassa, jossa koulutusinnovaatioiden kehittäjät tapasivat muiden koulutusalan toimijoiden kanssa. Tilaisuudessa ideoita ja innovaatioita esiteltiin  käyttäen auttaen Education Model Canvasia. Education Model Canvasin voi ladata käyttöön täältä.

Mikko Kutvonen Uusi koulutus -foorumilta kertoo kokeilusta lisää:

You need to accept marketing-cookies to watch this video

Open cookie settings

7. Digitaaliset osaamismerkit

Idea: Entäpä jos osaaminen ei olisikaan formaalia, virallisen toimijan, kuten koulun ja sen opettajan tunnustamaa vaan perustuisi onnistumisiin ja saavutuksiin? Entäpä jos opiskelijat ja aikuiset voisivat tunnustaa toistensa onnistumisia ja opettavaisia epäonnistumisia? Entä, jos osaaminen siirtyisikin informaaleja reittejä pitkin yhteisön tunnustamana ja koulujen suosimat osaamisen kategorioinnit siirtyisivät vain yhdeksi osaksi ihmisen ja yksilön aitoa osaamispakettia?

Digitaaliset osaamismerkit (Open Badges) ovat tapa tuoda näkyviin kaikenlaista osaamista eri elämän osa-alueilta. Niiden kautta voidaan kehittää toimintatapa, vertaiset voivat myöntää toisilleen osaamismerkkejä ja validoida niitä.

Idean ideakuulutukseen antoi Satu Järvinen.

Kokeilussa järjestettiin opetusinnovaatioihin keskittyvä hacktathon yhteistyössä Oulun ammattikorkeakoulun kanssa 28.-29.4. Hackathonissa monitieteelliset tiimit suunnittelivat 48 tunnin aikana demoja vastaamaan annettuun haasteeseen. Haasteksi tiimeille annettiin epäformaalin oppimisen tunnustaminen ja se miten tätä voidaan tukea yhdistäen digitaalisia ja fyysisiä ratkaisuja.

Kokeilussa mukana:
Blair Stevenson, OAMK

Lue lisää:
Koulutus uusiksi kahdessa päivässä, Kalle Nieminen, Sitra

Idea: Kehittämiskouluverkosto on opetushallituksen koordinoima hanke, jonka tarkoituksena on toimia edelläkävijänä suomalaisen koulutuksen kehittämisessä. Verkostossa on mukana jo yli 170 koulua. Kokeilussa etsitään keinoja siihen millaisin työkaluin verkoston välistä yhteistyötä ja vuoropuhelua saataisiin edistettyä.

Idean ideakuulutukseen antoi Opetusneuvos Aija Rinkinen. Lisätietoja verkostosta mm. blogi-kirjoituksesta ja Twitterissä #kehittämiskouluverkosto.

Kokeilussa pilotoidaan verkkopohjaista ratkaisua verkoston työn tueksi. Verkkotyökalun tavoitteena on helpottaa tiedonkulkua, yhteistyötä ja yhteiskehittelyä verkoston sisällä ja antaa mahdollisuus kommentoida toisten koulujen ja kuntien kehitysprojekteja. Alusta lanseerattiin verkoston foorumilla 12.5.2015 (esitys). Seuraavaksi testikäyttäjät pääsevät testaamaan sitä.

Idea: Suomessa opettajan uravaihtoehdot ovat vähissä: jatka opettajana, siirry rehtoriksi tai vaihda alaa. Innovatiiviset ja innostavat ”koulun kehittäjäopettajat” pitäisi saada pysymään kouluissa sillä muutosta on helpoin toteuttaa sisältä päin, hyviä käytäntöjä jakaen ja toisia kannustaen. Usein nämä innovaattorit kuitenkin houkutellaan pois kouluista muille aloille tai vaihtoehtoisesti heistä tulee rehtoreita.

Suomessa voitaisiin kokeilla mallia, joka on toiminut Ruotsissa vuodesta 2013. Ajatuksena on, että näillä ”koulunkehittäjäopettajilla” tulee olla mahdollisuus kehittyä työssään ja tehdä uraa opettajina. Toimenkuvaan kuuluisi opetuksen lisäksi toisten opettajien mentorointi sekä koulun, opetuksen ja opetusmetodien kehitys yms. Opetusvelvollisuus on pienempi kuin muilla opettajilla ja täten saadaan aikaa tärkeälle kehitystyölle ja työkaverien innostamiselle.

Idean ideakuulutukseen antoi Minttu Myllynen.

Kokeilua koordinoi Minttu Myllynen ja lisäksi mukana olivat lehtori Irina Andersson (Kyrkslätt Gymnasium, Kirkkonummi), luokanopettaja Risto Lauri (Koulumestarin koulu, Espoo) ja lehtori Linda Niemi (Winellska skolan, Kirkkonummi). Kokeilu toteutettiin neljän viikon ajan huhti-toukokuussa 2015. Kokeiluun osallistuneet opettajat saivat yhteensä 16 tuntia aikaa kehitystyölle, eli n. 4h/vko. Tuloksena syntyi ehdotuksia liittyen mm. seuraaviin kysymyksiin:

• miten kehittäjäopettajuus voisi Suomessa toimia
• miten jonkin verran kritiikkiä saanutta Ruotsin mallia voisi meillä kehittää ja parantaa
• riittäisikö yksi kehittäjäopettaja per koulu, vai pitäisikö olla useampia kehittäjiä, esim. eri koordinaattoreita
• mitä kaikkea kehittämistyö voi sisältää
• minkä verran aikaa kehittämistyölle olisi hyvä varata

Lue lisää:
Kehittäjäopettajia tarvitaan kaikilla tasoilla, Minttu Myllynen, Irina Andersson, Risto Lauri ja Linda Niemi.
Kokeilun etenemistä voi seurata Kehittäjäkokeilu-blogissa.

Ideana on testata kuinka ennakointi ja innovointi, tulevaisuutta ja uutta rakentava kokonaisuus saadaan yhdistettyä osaksi toiseen asteen opintoja. Oppilaitoksissa on tarve luoda uusia toimintatapoja, joiden avulla hiljaiset ja voimakkaammatkin signaalit työelämästä ja ympäröivästä yhteiskunnasta saadaan kerättyä talteen ja siirrettyä nopeasti osaksi oppilaitosten arkea (opetusta).

Kokeilun kohde: Kokeilu toteutetaan yhdessä Jyväskylän koulutusyhtymän (Jao) kanssa. Kokeilussa lähdetään etsimään ratkaisua siihen, kuinka tulevaisuutta ja uutta rakentava kokonaisuus tuodaan osaksi OPSin toteutusta lukiossa ja ammatillisella puolella. Tarkoituksena on, että kokeilu tukee käynnissä olevaa toiseen asteen opetussuunnitelmien kehitystyötä. Kokeilua konseptoidaan kevään aikana eteenpäin.

Idean ideakuulutukseen antoi Seija Kiiskilä.

Idea: Unelma-klubin tavoitteena on tuoda esiin opiskelijoiden vahvuuksia ja sitä kautta helpottaa omien unelmien tunnistamista. Unelma-klubi toimisi yhteisöllisesti niin verkossa kuin fyysisesti.

Unelma-klubilla etsitään ja testataan opiskelijan omia vahvuuksia ja voimistetaan niitä edelleen. Klubilaisilla olisi oma tukitiimi, joka luodaan ryhmän tarpeista käsin. Tiimissä voi olla mukana muun muassa asiantuntijoita, yrityselämän sponsoreita, koulumaailman edustajia, yhdistyksiä ja oppilaiden vanhempia. Tukitiimi on mukana sparraajana, auttaa yhteyksien luomisessa sekä käytännön askeleiden ottamisessa kohti omia unelmia.

Idean ideakuulutukseen antoi Riitta-Elisa Juntunen.

Kokeilu: Unelmaklubi kokoontui Helsinki Think Companyn tiloissa viikoilla 17 & 19 / 2015. Unelmaklubiin otti osaa kahdeksan korkeakouluopiskelijaa eri oppiainetaustoista.

Lue lisää:
Unelmista ja vahvuuksista – ajatuksia Unelmaklubin jälkeen, Anni Klutas, Helsingin yliopisto
Unelmat elämään Unelmaklubilla, Riitta-Elisa Juntunen, Kokeilun toteuttaja