Yhteinen pöytä -ruoka-apumallin levittäminen

Poiminnat

add_to_reading_list

remove_from_reading_list

HS: Vantaa keksi keinon lyhentää leipäjonoja, ja nyt mallia aikoo ottaa Helsinki

Ruoka-avun tarve, köyhyys ja yksinäisyys lisääntyvät. Samalla Suomessa syntyy ruokahävikkiä arviolta 400 miljoonaa kiloa vuodessa. Hukaton Vantaa -projektin tarkoituksena oli levittää Vantaan kaupungin ja seurakuntayhtymän ruoka-apumalli muihin kuntiin ruokahävikin vähentämiseksi. Tavoitteena oli edistää kestävää ruokajärjestelmää jakamalla keskeisiä onnistumisia, oppeja ja käytäntöjä.

Yhteinen pöytä -malli yhdistää hävikkiruoan hyötykäytön sekä yhteisöllisen ruoka-aputoiminnan. Toiminnan tarkoitus on vähentää ruokahävikkiä sekä lisätä ruoka-avun saajien ja jakajien hyvinvointia ja toimijuutta. Ruoka-avun jakopisteissä jaetaan viikoittain sekä ruokakasseja että tarjotaan hävikistä tehtyä ruokaa muun yhteisöllisen toiminnan ohella. Lisäksi vuosittain järjestetään kymmeniä tapahtumia, joissa jaetaan ilmaista ruokaa.

Vantaalaiseen ruoka-apuverkostoon kuuluu noin 35 aktiivista hävikkiruoan lahjoittajaa (kaupat, elintarviketehtaat ja tukut), sekä noin 70 ruoka-apua jakavaa organisaatiota. Toiminnan sydän on Vantaan kaupungin perustama hävikkiterminaali, joka vastaa ruoan kuljettamisesta työllistäen samalla yli 25 henkilöä. Hävikkiterminaalin kautta kulkee noin miljoona kiloa hävikkiruokaa vuodessa avustaen viikoittain yli 5000 vantaalaista.

Mitä saatiin aikaan?

Hukaton Vantaa -projektin aikana Yhteisen pöydän -toimintamalli mallinnettiin ja levitettiin. Mallin pohjalta luotiin oppimisalusta eri kunnille, seurakunnille ja kolmannen sektorin toimijoille. Käytännössä arvioitiin mallin sovellettavuutta, rakennettiin paikallisia verkostoja, järjestettiin työpajoja sekä tarjottiin kehittämisapua. Yhteisen pöydän mallia ei sellaisenaan siirretty, vaan tarkoitus oli tukea mallin soveltamista.

Mallista innostui yhteensä 18 aluetta Suomessa, joista 15 on aloittanut ruoka-avun kehittämisen Vantaan mallin pohjalta. Muualla kuin Vantaalla ja Järvenpäässä ei kuitenkaan ole vielä syntynyt vastaavaa hävikkiterminaalia. Seurakuntien ja kristillisten järjestöjen rooli on ollut koko maassa määrällisesti kaikista merkittävin.

Projektin aikana luotiin ABC-kirja osallisuuden, kestävän kehityksen ja oman yhteisön vahvistamisen tueksi. Kirjassa esitellään 10 konkreettista askelta Yhteisen pöydän -mallin mukaisen toiminnan aloittamiseen. Kirjaa jaettiin alueille, ja on saatavilla myös englanniksi ja ruotsiksi.

Yhteisöllinen ruoka-apumalli on herättänyt paljon kiinnostusta, ja nostanut ruoka-avun kehittämisen valtakunnalliseen keskusteluun. Kunnat, koulutuslaitokset, kaupungit, seurakunnat sekä ruokahävikistä kiinnostuneet tahot vierailivat aktiivisesti Vantaan Yhteisen pöydän hävikkiterminaalissa. Terminaalissa kävi kevään 2019 aikana 400 kävijää yhteensä 7 eri maasta.

Kuka oli mukana?

Hankkeet toteuttamisesta vastasivat Vantaan kaupunki ja seurakuntayhtymä. Sitra rahoitti hanketta ja hankevastaavana oli Sitran puolelta Merja Rehn.

Mitä seuraavaksi?

Yhteisen pöydän toiminta Vantaalla jatkuu normaalisti. Vantaan hävikkiterminaali tulee edelleen olemaan vierailu- ja koulutuskeskus, ainakin kunnes Suomen muut hävikkiterminaalit alkavat toimia.

Mallia on sovellettu Suomessa jo 15 alueella: Järvenpää, Helsinki, Tampere, Turku, Oulu, Jyväskylä, Rovaniemi, Lahti, Vaasa, Tuusula, Hyvinkää, Kouvola, Hämeenlinna sekä joiltain osin Porvoo ja Espoo.

ihmiset

Riku Sinervo

Johtava asiantuntija, Kansainvälinen toiminta