Demokraattiset osallistumismahdolli­suudet Suomessa

Demokraattiset osallistumismahdollisuudet Suomessa -kyselytutkimus kertoo, miten suomalaiset ja Suomessa asuvat 15–79-vuotiaat tällä hetkellä osallistuvat päätöksentekoon, millaisiksi nykyiset osallistumismahdollisuudet koetaan ja miten kansalaiset haluavat tulevaisuudessa osallistua päätöksentekoon eri hallinnon tasoilla. Tutkimuksen toinen tavoite oli selvittää, millainen on kuntien ja hyvinvointialueiden relevanttien viranhaltijoiden ja luottamushenkilöiden halu ja kyky demokraattisen osallistumisen mahdollistamiseen ja laajentamiseen Suomessa. Kansalais- ja päättäjäkyselyistä on rakennettu vertailuasetelma, joka havainnollistaa alueellisia ja väestöllisiä eroja demokraattisessa osallistumisessa koko maan tasolla ja hyvinvointialueittain. Tutkimuksessa muodostettu väestöllinen segmenttimalli nostaa esiin eroja osallistumiseen vaikuttavissa ja motivoivissa tekijöissä ja auttaa uusien osallistumistapojen suunnittelussa. Segmenteissä vaihteleva osallisuus ja resurssit heijastuvat osallistumisen määrään ja tapaan.

Tutkimuksen tulokset osoittavat, että noin kolmasosa kansalaisista ei osallistu juuri koskaan päätöksentekoon vaikuttamiseen, ja yli puolet suomalaisista ajattelee päättäjien edistävän omia tarkoitusperiään äänestäjien tahdosta välittämättä. Politiikan puhetavat etäännyttävät kansalaisia päätöksenteosta, ja vain joka kuudes kokee vaikuttamistoimintaan osallistumisen helpoksi. Päätöksenteon läpinäkyvyyteen luotetaan suunnilleen saman verran kuin ystävän some-päivitykseen.

Päättäjät ja viranhaltijat taas eivät luota kansalaisten kykyyn käydä keskustelua mutkikkaista asioista. Luottamushenkilöistä vain 19 prosenttia ja viranhaltijoista 14 prosenttia on samaa mieltä väittämästä ”yleisesti ottaen kansalaisilla on riittävät valmiudet osallistua monimutkaisia poliittisia päätöksiä koskevaan keskusteluun”.

Päättäjien ja kansalaisten käsitykset siitä, millaiset osallistumistavat houkuttelevat, eroavat toisistaan. Perushavainto on, että kansalaiset haluavat osallistua verkon välityksellä, mutta päättäjät haluaisivat ihmiset kasvokkaiseen vuorovaikutukseen. Vain 14 prosenttia päättäjistä haluaisi edistää päättäjän ominaisuudessa kansalaisten osallistumista esimerkiksi nettiadressien allekirjoittamiseen, mutta 68 prosenttia kansalaisista voisi harkita osallistuvansa päätöksentekoon juuri tällä tavalla.

Kun tutkimuksen tuloksia tarkastellaan hyvinvointialueittain, huomataan, että nettiäänestämistä, nettikeskusteluita ja nettiadresseja sekä mahdollisuutta päättäjien suoraan kontaktointiin ja asukas- ja käyttäjäkyselyihin toivotaan kansalaisten keskuudessa enemmän kuin mitä päättäjät ovat halukkaita niitä edistämään.

Päättäjissä on kuitenkin valmiutta syvempään kansalaisvuorovaikutukseen ja avoimempaan päätöksenteosta viestimiseen. Poliittisista päättäjistä 77 prosenttia pitää päätöksentekoon liittyvää vuorovaikutusta kansalaisten kanssa houkuttelevana. Päätöksenteon nykyistä avoimempi viestiminen sen kaikissa vaiheissa kansalaisille saa kannatuksen 85 prosentilta luottamushenkilöistä ja 65 prosenttia viranhaltijoista.