Demokratia osaksi arkea

Tässä selvityksessä kartoitetaan 20–30-vuotiaiden ja yli 30-vuotiaiden suomalaisten kokemuksia yhteiskunnallisesta osallistumisesta.

Aihetta lähestytään kahdesta näkökulmasta. Tekstissä tarkastellaan, miten aktiivisesti eri ikäryhmiin kuuluvat suomalaiset osallistuvat yhteiskunnallisesti eri yhteyksissä. Vastaavanlaisia tutkimuksia ovat julkaisseet myös muut tahot. Vähemmän tutkimuksia on sen sijaan tehty eri ikäryhmiä edustavien suomalaisten kokemista yhteiskunnallisen osallistumisen esteistä ja kannustimista. Tässä selvityksessä keskitytään erityisesti tähän näkökulmaan.

Osallistumisen esteitä ja kannustimia tarkastellaan selvityksessä kolmella yhteiskunnallisen osallistumisen kehällä. Ensimmäisellä kehällä osallistutaan lapsiin, kotiin, harrastuksiin työpaikkaan tai opintoihin liittyvissä yhteyksissä, esimerkiksi taloyhtiön hallituksessa tai opiskelualan ainejärjestössä. Toinen kehä kattaa toiminnan kansalaisyhteiskunnan tasolla, esimerkiksi järjestöissä tai löyhemmissä kansalaisliikkeissä. Kolmannelle kehälle kuuluvat äänestäminen ja muu vaikuttaminen erilaisten vakiintuneiden demokraattisten instituutioiden välityksellä. Sille sijoittuvat myös osallistavan demokratian keinot, josta kenties tutuimpia ovat kuntien järjestämät kuulemistilaisuudet ja osallistava budjetointi.

Selvityksen tulokset tuovat esiin sekä yhtäläisyyksiä että eroja 20–30-vuotiaiden ja yli 30-vuotiaiden kokemissa osallistumisesteissä ja -kannustimissa. Esimerkiksi konfliktien, riitojen tai häirinnän pelko tunnistetaan yhteiskunnallisen osallistumisen esteeksi kaikissa ikäryhmissä. Eniten tämä estää osallistumista kehällä 2. Selvityksessä 16 prosenttia vastaajista ilmoitti, että konfliktien ja riitojen pelko on estänyt osallistumista tällä kehällä viime vuosina.

Selvityksen kiinnostavimmat havainnot liittyvät kuitenkin eroihin, joita 20–30-vuotiaiden ja yli 30-vuotiaiden välille muodostuu, kun vertaillaan heidän kokemiaan yhteiskunnallisen osallistumisen esteitä. Tulokset osoittavat 20–30-vuotiaiden epäilevän enemmän omaa osaamistaan ja tietämystään ja uskovan useammin, että heiltä puuttuu yhteiskunnallisessa osallistumisessa tarvittavia ominaisuuksia. Osallistuminen tuntuu nuorista aikuisista myös kuormittavammalta ja monimutkaisemmalta ja huoli siitä, että joutuu kantamaan liikaa vastuuta, muodostuu heille useammin osallistumisen esteeksi.

Tulokset ovat yhdenmukaisia kaikilla kolmella tutkitulla yhteiskunnallisen osallistumisen kehällä, vaikka osa 20–30-vuotiaiden kokemista osallistumisen esteistä korostuukin enemmän jollakin tietyllä kehällä. Huomiot kannustavat pohtimaan, miten erilaiset yhteiskunnalliset instituutiot voisivat vahvistaa 20–30-vuotiaiden, ja heitä nuorempienkin, luottamusta siihen, että yhteiskunnallinen osallistuminen ei ole liian vaikeaa eikä kuormittavaa ja että he riittävät omana itsenään.

Selvitys pohjautuu aineistoon, joka kerättiin keväällä ja kesällä 2023. Aineisto koostuu 15 nuoren aikuisen syvähaastattelusta sekä laajan kyselytutkimuksen tuloksista. Kansallisessa verkkopaneelissa toteutettuun kyselyyn vastasi 1835 iältään 18–79-vuotiasta suomalaisaikuista.