Kahdeksan pilottihankkeen näkökulma osaamisen uudistamiseen työelämässä

Muistiossa Kahdeksan pilottihankkeen näkökulma osaamisen uudistamiseen työelämässä tarkastellaan Sitran Osaamisen aika -projektin rahoittaman kahdeksan pilottihankkeen kokemuksia uuden osaamisjärjestelmän rakenta­misesta eri puolilla Suomea. Lisäksi muistiossa käsitellään oppeja siitä, miten rahoituskriteereillä voidaan ohjata vaikuttavaa työelämässä tapahtuvaa osaa­misen kehittämistä.

Keskeiset yhteiskunnalliset toimijat muodostivat Sitran fasilitoimana vuonna 2019 yhteisen näkemyksen elinikäisen oppimisen Suomesta. Se ohjasi kehittämään työssä tapahtuvaa verkottunutta yhdessä oppimista, osaa­misen uudistamista ja innovaatioiden syntymistä.

Rahoitushaku päätettiin kohdistaa jo menossa olevan hyvän kehittämis­toiminnan vauhdittamiseen ja tukemiseen. Näin varmistettiin, että rahoitus tukisi pitkäjänteistä kehitystä ja sen vaikutukset olisivat vahvimmat. Rahoi­tushaussa valikoitui poissulkevien kriteerien avulla kahdeksan hanketta pilotoimaan uutta osaamisjärjestelmää vuonna 2021.

Toteuttajia olivat Discovery Street Oy, Etelä-Savon Koulutus Oy, Iisal­men kaupunki, Kajaanin ammattikorkeakoulu ja Koillis-Suomen kehittämis­yhtiö Naturpolis Oy, Kasvuryhmä Suomi ry, Metropolia Ammattikorkea­koulu ja Vantaan kaupunki, Raahen seudun koulutuskuntayhtymä Brahe ja Tampereen ammattikorkeakoulu.

Pilottihankkeiden tavoitteena oli edistää työssä tapahtuvaa oppimista ja saada käytännön toiminnan kautta ymmärrystä osaamisen uudistamisesta työelämässä. Niissä kokeiltiin 1) organisaatiorajat ylittävien vertaisoppimisen mallien rakentamista, 2) työympäristön kehittämistä oppimisympäristöksi, 3) yritysten osaamistarpeisiin pohjautuvaa kehitystyötä sekä 4) uusia toimin­tamalleja oppilaitosten ja yritysten väliseen yhteistyöhön toimijoiden osaa­misen kehittämiseksi.

Pilottihankkeissa tehtyjä keskeisiä havaintoja on myös hyödynnetty uuden osaamisjärjestelmän kuvauksessa Tulevaisuuden osaaminen syntyy ekosysteemeissä.

Pilottihankkeet vahvistivat alueellisten osaamisekosysteemien toimijoi­den kykyä toimia uudella tavalla yhdessä. Näin voitiin löytää entistä vaikut­tavampia tapoja kehittää osaamista työelämän ja koulutusalan toimijoiden välisessä jatkuvasti uudistuvassa yhteistyössä. Pilottihankkeiden avulla mallinnettiin myös osaamisekosysteemien kehittymisen viisi vaihetta.

Työpaikoilla toteutetut oppimisprosessit ja organisaatioiden rajat ylittä­vät vertaisoppimisen ryhmät mahdollistavat uusia rakenteita työssä oppimi­seen. Jotta työpaikat voivat kasvaa oppimisympäristöiksi, tarvitaan resursseja ja uudenlaiseen oppimiseen kannustavien välineiden ja toimintamallien kokeilevaa yhdessä kehittämistä – myös kumppaneiden kanssa.

Oppilaitosten ja työelämän välinen entistä tiiviimpi yhteistyö tuottaa lisäarvoa osaamisen kehittämiseen. Muodollisen koulutusjärjestelmän lisäksi tarvitaan uudenlaisia oppimisen muotoja ja yhteistyömalleja, jotka vastaavat joustavasti työpaikkojen osaamisen kehittämisen tarpeisiin. Tämän mahdol­listavat muun muassa osaamisen liittyvän ajantasaisen tiedon jakaminen, yhdessä kehittäminen ja yhteistyön koordinointi.

Edellä mainitut muutokset edellyttävät työelämän ja koulutusalan toimi­joilta uudenlaista ajattelua oppimisesta ja johtamisesta. Organisaation toi­mintakulttuurissa tulee katse suunnata ulospäin. Kysymys kuuluukin, miten yksilöille tehdään tilaa liittyä verkostoihin, joissa osaamisen uudistaminen tapahtuu, ja miten organisaatiot voivat muodostaa osaamisekosysteemejä, joissa yhdessä vastataan haasteisiin, joita kukaan ei pysty ratkomaan yksin.

Kaikki kahdeksan pilottihankkeen toteuttajaa raportoivat jatkavansa toiminta- ja yhteistyömallien toteutusta ja kehitystä.