Kustannustehokas tapa Suomelle vähentää päästöjä vuoteen 2030 mennessä

LATAA GRAAFIT 

Pariisin sopimuksessa maailman maat sitoutuivat pitämään maapallon lämpenemisen selvästi alle kahden celsiusasteen verrattuna esiteolliseen aikaan ja pyrkimään siihen, että lämpeneminen rajoitetaan 1,5 celsiusasteeseen. Monet Euroopan maat ovat sen jälkeen päivittäneet pitkän ja keskipitkän aikavälin ilmastotavoitteitaan tai tekevät sitä parhaillaan. Suomessa nykyinen hallitus on esittänyt vision hiilineutraalista hiilineutraalista Suomesta vuoteen 2045 mennessä, mutta tähän liittyvistä päästövähennystavoitteista ei ole vielä keskusteltu.

Jotta Suomi olisi linjassa Pariisin sitoumusten kanssa, Sitra suosittelee Suomen Ilmastopaneelin ja Climate Analytics -instituutin erillisten arvioiden perusteella, että Suomi asettaisi keskipitkän aikavälin tavoitteeksi vähentää päästöjä vuoteen 2030 mennessä vähintään 60 prosenttia vuoteen 1990 verrattuna.

Tähän mennessä Suomi on onnistunut vähentämään päästöjä vuodesta 1990 lähtien 21 prosenttia. Nykyinen päästötaso on noin 56 miljoonaa tonnia hiilidioksidiekvivalenttia (MtCO₂e) vuodessa. Vähennyksen taustalla ovat lähinnä biomassan käytön lisääminen sähkön- ja lämmöntuotannossa, öljyn käytön vähentäminen lämmityksessä ja kaatopaikkajätteen vähentäminen. Samaan aikaan Suomen maan ja metsien hiilinielu on lähes kaksinkertaistunut vuodesta 1990 metsäbiomassan kasvun seurauksena. Näistä saavutuksista huolimatta nykyiset toimet jättävät Suomen noin 18 MtCO₂e päähän 60 prosentin päästövähennystavoitteesta.

“

Tämä korostaa sitä, että Suomen on selvästi muutettava kurssiaan.

Vaikka kasvihuonekaasupäästöjen vähentämisen ehdottomasta tarpeellisuudesta ollaan selvästi yhtä mieltä, vaikuttavimmista toimenpiteistä ollaan epävarmoja. Suomen  päästövähennyspolun kartoittamisen tukemiseksi haluamme tarjota neutraalin tietopaketin taloudellisimmista päästövähennysteknologioista ja -polttoaineista.

Tätä varten olemme McKinsey & Companyn kanssa tarkastelleet hiilidioksidipäästöjä vähentävien teknologioiden päästövähennyspotentiaalia ja niihin liittyviä kustannuksia ja koonneet niistä mahdollisimman kustannustehokkaan polun päästöjen vähentämiseen. Selvityksen keskeinen tulos on tämä päästövähennyspolku,  johdonmukainen kokoelma toimia, jotka johtavat 60 prosentin päästövähennystavoitteen saavuttamiseen vuoteen 2030 mennessä. Uskomme polun edistävän keskustelua siitä, millaisin keinoin ja kustannuksin Suomi voisi vähentää päästöjä.

Selvityksen mukaan 60 prosentin vähennystavoitteen toteuttaminen ei ole ainoastaan teknisesti vaan myös taloudellisesti mahdollista käsiteltyjen päästövähennyskeinojen rajauksista huolimatta.

Analyysimme perusteella noin 50 prosentin päästövähennyksiin verrattuna vuoden 1990 tasoon on mahdollista päästä keinoilla, jotka ovat elinkaaritarkastelussa kustannusneutraaleja tai -negatiivisia verrattuna nykyvaihtoehdolla jatkamiseen. Erityisesti liikenteen sähköistäminen ja tuulivoima nousevat esiin.

Jäljelle jäävät 10 prosenttiyksikköä 60 prosentin vähennystavoitteesta ovat haastavampia, mutta mahdollisia. Ne voivat sisältää teollisuuden päästövähennyksiä tai muita toimenpidekokonaisuuksia. Tavoitteen saavuttamiseksi avainasemassa ovat kansallisen hiilineutraaliussuunnitelman laatiminen ja noudattaminen, sähkömarkkinoiden muuntaminen tukemaan vaihtelevaa uusiutuvaa sähköntuotantoa, ja hiilineutraaliussiirtymää tukevien politiikkatoimien ja kannustimien asettaminen.

Raportissa vältetään tietoisesti erilaisten politiikkatoimien, niiden toimeenpano-ohjelmien ja muiden valtion toimien suoraa ehdottamista. Sen sijaan selvityksen on tarkoitus toimia tietopakettina päättäjille, tutkijoille ja yritysjohdolle heidän asettaessaan konkreettisia tavoitteita ja keskustellessaan siitä, miten vaaditut päästövähennykset voidaan parhaiten saavuttaa.

Raportin analyysin perustana toimivat saatavilla oleva kirjallisuus ja joukko maailmanlaajuisia ja paikallisia tietokantoja. Kiitämme kaikkia tähän työhön osallistuneita; tämän raportin kokoaminen ei olisi ollut mahdollista ilman yksityisen sektorin asiantuntijoiden, teollisuuden järjestöjen, tutkimuslaitosten ja valtiollisten elinten näkemyksiä ja arvokasta tietämystä.

Hallitustenvälinen ilmastonmuutospaneeli (IPCC), ilmastonmuutokseen liittyvää tiedettä arvioiva YK:n asiantuntijaelin, varoitti hiljattain, että maapallon lämpenemisen rajaaminen 1,5 celsiusasteeseen edellyttäisi nopeita ja kauaskantoisia muutoksia kaikilla sektoreilla ilmastonmuutoksen tuhoisimpien vaikutusten välttämiseksi.

Nyt on aika toimia, ja tämä raportti kartoittaa Suomelle tietä päästöjen leikkaamiseen kustannustehokkaasti.