Miten Suomeen muodostetaan hallitus?

Vaalien ohella merkittävin poliittinen prosessi on hallituksen muodostaminen. Sitä on kuiten­kin kuvattu ja dokumentoitu hyvin vähän. Selvitys kuvaa hallituksen muodostamisen prosessia käyttäen esimerkkitapauksina vuosien 2011, 2015 ja 2019 vaalien jälkeisiä hallitusneuvotteluja. Selvitys perustuu pääosin hallitusten muodostamiseen osallistuneiden haastatteluihin ja heiltä saatuun dokumentaatioon.

Perustuslain 61 § mukaan ”eduskunta valitsee pääministerin, jonka tasavallan presidentti nimittää tähän tehtävään. Muut ministerit presidentti nimittää pääministeriksi valitun tekemän ehdotuksen mukaisesti. Ennen pääministerin valintaa eduskuntaryhmät neuvottelevat hallitus­ohjelmasta ja valtioneuvoston kokoonpanosta. Näiden neuvottelujen tuloksen perusteella, kuul­tuaan eduskunnan puhemiestä presidentti antaa eduskunnalle tiedon pääministeriehdokkaasta. Ehdokas valitaan pääministeriksi, jos eduskunnassa toimitetussa avoimessa äänestyksessä enem­män kuin puolet annetuista äänistä on kannattanut hänen valitsemistaan.”

Perustuslaki säätelee hallituksen muodostamisen prosessia vain pääpiirteisesti. Tarkoituk­sena on mahdollistaa prosessin mukautuminen eri tilanteisiin ja poliittisiin tarkoituksiin. Se vaihteleekin lähinnä hallituksen muodostajasta riippuen. Prosessilla ei ole tunnistettua omista­jaa, vaan puolueet, eduskunta, valtioneuvosto ja tasavallan presidentti toimivat kukin omalla tavallaan.

Hallituksen muodostamisen prosessi jakautuu eri vaiheisiin, joissa kullakin toimijalla on oma roolinsa: Valmistautumiseen ennen vaaleja, vaalien jälkeiseen valmisteluun, hallitustun­nustelijan määräämiseen ja hallitustunnusteluihin, varsinaisiin hallitusneuvotteluihin, halli­tuksen hyväksymiseen ja hallituksen nimittämiseen.

Ennen vaaleja merkittävää valmistautumista on vain joidenkin puolueiden ja valtioneuvos­ton kanslian toimesta. Vaalien jälkeen keskeisiä toimijoita ovat muodollisesti eduskuntaryh­mät, mutta tosiasiallisesti puolueet ja erityisesti suurimman puolueen puheenjohtaja. Hän toimii yleensä hallitustunnustelijana ja hallituksen muodostajana. Eduskunnan puhemiehen tehtävänä on tarvittaessa varmistaa prosessin eteneminen ja raportoida siitä tasavallan presi­dentille.

Varsinaiset hallitusneuvottelut eivät ole muodollisesti säädeltyjä ja ne voivat vaihdella merkittävästikin niin keston, organisoitumistavan, osallistujien kuin julkisuudenkin osalta. Neuvottelujen lopputuloksena sovitaan hallituksen ohjelmasta sekä ministerien määrästä ja salkkujaosta.

Hallituksen muodostaja ja eduskunnan puhemies raportoivat neuvottelujen tuloksesta tasavallan presidentille, joka antaa eduskunnalle ilmoituksen pääministeriehdokkaasta. Ilman keskustelua täysistunnossa suoritettavan pääministerivaalin jälkeen tasavallan presidentti nimittää pääministerin esityksestä muut ministerit. Samalla tasavallan presidentti myöntää eron entiselle hallitukselle.

Kesken vaalikauden suoritettava hallitusvaihdos noudattaa samaa muodollista prosessia, mutta hallituskokoonpanon säilyessä samana varsinaisia hallitusohjelmaneuvotteluja ei yleensä ole.

Merkittävimmät kehittämistarpeet liittyvät prosessin eri vaiheiden virallisempaan doku­mentointiin, eri toimijoiden keskinäisen yhteistyön vahvistamiseen sekä eduskuntaryhmien ja puolueorganisaatioiden keskinäisen suhteen tarkempaan perustuslailliseen tarkasteluun.