Sitran vastuullisen sijoittamisen katsaus 2022

Vastuullisuus Sitran sijoitustoiminnassa

Sitra sijoittaa varallisuutensa vastuullisesti ja tuottoa tavoitellen. Vastuullinen sijoittaminen tarkoittaa Sitrassa sitä, että kaikissa sijoituspäätöksissä otetaan huomioon tuoton ja riskin lisäksi ympäristöön, sosiaaliseen vastuuseen sekä hyvään hallintotapaan liittyviä tekijöitä (ESG).

Sitran vastuullisen sijoitustoiminnan ohjeina ja suuntaviivoina toimivat YK:n tukemat vastuullisen sijoittamisen periaatteet (PRI, Principles for Responsible Investment). Sitra allekirjoitti PRI:n vuonna 2015. Global Compact -periaatteet toimivat PRI:n rinnalla toisena kansainvälisenä viitekehyksenä.

Käytännön toteutus nojaa Sitran hallituksen hyväksymään vastuullisen sijoittamisen ohjeeseen, jota päivitimme viimeksi vuonna 2022. Keskeiset päivitykset liittyivät varainhoitajien valintakriteereihin ja käytännön toimiin, jos tehdyt sijoitukset eivät ole linjassa ohjeen kanssa, sekä varainhoitajien vaikuttamis- ja omistajuuskäytäntöjen seurantaan.

Rahastot ja vastuullinen sijoittaminen 2022

Sitran sijoitukset tehdään pääasiassa rahastojen kautta. Rahastosijoitusten osalta sijoituksia hallinnoivat ulkopuoliset varainhoitajat, jotka tekevät yksittäiset sijoitusanalyysit ja valitsevat sijoituskohteet. Vähimmäisvaatimuksena on, että varainhoitaja on allekirjoittanut PRI:n tai että sillä on muu vastuullisen sijoittamisen toimintamalli. Kaikki listattuja osake- ja korkorahastoja sekä kiinteistö-, metsä- ja infrastruktuurirahastoja hallinnoivat Sitran varainhoitajat ovat allekirjoittaneet PRI-periaatteet (kuva 1).PRI:n allekirjoittaneet varainhoitajat hallinnoivat 91 prosenttia Sitran sijoitusvarallisuuden arvosta.

Muutamat Sitran varoja hallinnoivat rahastot ovat ilmoittaneet olevansa mukana myös muissa vastuullista sijoittamista toteuttavissa ja edistävissä aloitteissa.  Näitä ovat esimerkiksi:

– GRESB (Global Real Estate Sustainability Benchmark), joka on kiinteistö- ja infrasijoitusten vastuullisuuden arvioinnin työkalu ja viitekehys.

–  BREEAM (Building Research Establishment Environmental Assessment Method), joka on kiinteistörahastojen ympäristösertifikaatti.

– Net Zero Carbon Buildings Commitment -sitoumus, jonka allekirjoittaneet rahastot tavoittelevat rakentamisen ja käytönaikaisen energiankulutuksen osalta hiilineutraaliutta vuoteen 2030 mennessä.

Ympäristösertifikaattien osuus rahastoissa on usein sitä korkeampi, mitä pidemmällä elinkaarensa vaiheessa rahastot ovat. Hiilineutraaliustavoitteet on ilmoitettu pääosin varainhoitajatasolla. Useat Sitran varainhoitajat ja kaikki listattujen osake- ja korkorahastojen managerit ovat sitoutuneet esim. Net Zero Asset Manager Initiative (NZAMI) -aloitteeseen.

EU:n asetus kestävyyteen liittyvien tietojen antamisesta rahoituspalvelusektorilla (Sustainable Finance Disclosure Regulation, SFDR), tuli voimaan vuonna 2021. Se luokittelee rahastotuotteet kestävyystason mukaan kolmeen kategoriaan, ja varainhoitajilla on velvoite ilmoittaa, mihin kategoriaan mikäkin rahasto kuuluu. Sitran rahastoille ei ole asetettu SFDR:n osalta minimivaatimuksia. Rahastojen SFDR- luokitukset näkyvät alla sekä kappalemäärinä että markkina-arvon mukaisesti (kuvat 2 a ja 2 b).

Analyysiyhtiö MSCI arvioi Sitran tekemät rahastosijoitukset vuonna 2022. Koko salkun arvosana pysyi edellisvuoden tapaan AA:ssa. Valtaosa Sitran salkkuun valituista ESG-arvosanan saaneista rahastoista (lähes 70 prosenttia) on luokiteltu edelläkävijöiksi ja 36 prosenttia rahastoista on saanut korkeimman arvosanan AAA. Alisuoriutujia eli heikosti luokiteltuja rahastoja ei ollut Sitran sijoituksissa lainkaan.

MSCI:n luokittelumenetelmä muuttui keväällä 2023 siten, että jatkossa rahastojen on vaikeampi saavuttaa parhaat ESG-luokitukset. Tämä tulee heikentämään myös Sitran tekemien rahastosijoitusten luokituksia tulevina vuosina.

Morningstarin tekemän vastuullisuusarvion mukaan noin 65 prosenttia Sitran rahastoista kuuluu korkeimpiin maapalloluokkiin (kuva 3).

Koko salkkua kuvaavien vastuullisuusarvosanojen lisäksi seuraamme erityisesti ympäristöön liittyviä tunnuslukuja asettamamme hiilineutraaliustavoitteen mukaisesti. Näistä tunnusluvuista kerrotaan ympäristöraportointiin liittyvässä kappaleessa. SEB on lisäksi analysoinut ympäristöön, hallintotapaan ja yhteiskunnallisiin asioihin liittyviä tunnuslukuja Sitran salkusta (kuva 4).

Sukupuolten tasa-arvon toteutumista kuvaavan tunnusluvun mukaan salkun yritykset suoriutuvat hieman vertailuindeksiä heikommin. Sitran sijoituskohteissa naisjohtajien osuus on 25 prosenttia, kun taas vertailuindeksin yrityksissä vastaavaosuus on 27 prosenttia. Myös riippumattomien hallitusjäsenten osuus jää vähän pienemmäksi ja on 62 prosenttia (indeksi 67 %). Palkkatasa-arvo ja työpaikkojen luominen toteutuvat Sitran salkussa puolestaan hieman vertailuryhmää paremmin.

Vaikuttavuustyö

Rahastosijoittajana Sitralla on mahdollisuus vaikuttaa sijoituksiinsa varainhoitajien kanssa käytävien keskusteluiden kautta. Mikäli vaikuttamisella ei saavuteta parannusta tilanteeseen, viimesijainen toimenpide on rahaston myyminen. Vuonna 2022 ESG-asiat olivat esillä noin 90 prosentissa tapaamisista (edellinen vuosi noin 80 %).

Toimiala- ja normirikkomusseulontaa Sitra toteuttaa MSCI:n raportoinnin perusteella. Raportointi kattaa Sitran listatut osake- ja korkorahastot. Vuonna 2022 toimialoihin liittyvät poissulut toteutuivat kaikissa rahastoissa. Normirikkomuksia löytyi yhden rahaston omistuksista, mutta rahastolla oli tähän liittyen vaikuttamistoimet käynnissä.

Listaamattomat sijoitukset (kiinteistöt, infra, private debt, PE ja VC) käydään läpi vuosittain arvonmäärityspalaverin yhteydessä varainhoitajien toimittamien raporttien perusteella. Mahdolliset ESG-asioissa havaitut puutteet ja rikkeet raportoitiin ja kirjattiin pöytäkirjaan jatkotarkastelua varten. Poikkeamia Sitran toimialarajoituksiin ei huomattu. Datan heikko kattavuus erityisesti Private Equity- ja Venture Capital -omaisuusluokissa muodostaa haasteen vastuullisuusasioiden syvälliseen tarkasteluun. Varainhoitajat ovat tietoisia näistä puutteista ja odotammekin raportointiin lähivuosina huomattavia edistysaskelia.

Hiilineutraaliustavoite edellyttää jatkuvaa dialogia Sitran varainhoitajien kanssa, sillä rahastosijoittajana Sitra ei voi vaikuttaa yksittäisten sijoituskohteiden valintaan.

Vuonna 2023 tavoitteenamme on varainhoitajien vaikuttamis- ja omistajuuskäytäntöjen entistä aktiivisempi seuranta. Vuoden 2022 raportoinnin mukaan kaikki Sitran osakerahastot (ml. indeksisijoitukset) osallistuivat yhtiökokouksiin tai äänestivät yhtiökokouksissa valtakirjalla. Myös äänestämiskäyttäytymiseen kiinnitämme jatkossa enemmän huomiota.

Sitra on ollut vuodesta 2020 Climate Action 100+ -hankkeen tukijäsen. Kyseinen hanke kannustaa yrityksiä Pariisin sopimuksen mukaisiin päästövähennystavoitteisiin sekä raportoimaan ilmastonmuutoksen aiheuttamista riskeistä liiketoiminnalle. Syksyllä 2022 tehdyn selvityksen perusteella Sitran sijoituskohteena olevat rahastot olivat sijoittaneet 42 sellaiseen yritykseen, joihin Climate Action 100+ hanke pyrkii vaikuttamaan. Pyysimme kyseisiin yhtiöihin sijoittaneiden rahastojen varainhoitajilta selvitystä yhtiöihin kohdennetuista vaikuttamistoimenpiteistä. Varainhoitajat olivat pyrkineet vaikuttamaan noin 30 prosenttiin kyseisistä yhtiöistä, ja toimenpiteet vaihtelivat yhtiökokousäänestämisestä aina sijoituksesta luopumiseen. Osa hyödynsi vaikuttamiseen ulkopuolista palveluntarjoajaa tai sijoittajakonsortiota. Lähes 70 prosenttia yrityksistä jäi vaikuttamistoimien ulkopuolelle. Usein syynä oli se, että omistukset olivat hyvin pieniä, kuten myös vaikuttamismahdollisuudet.

PRI:n arvio Sitran vastuullisen sijoittamisen raportista

Vastuullisen sijoittamisen käytännöistä ja toimenpiteistä raportoidaan vuosittain PRI:lle, joka arvioi käytännöt. PRI uudisti sekä raportointikehikkonsa että pisteytysjärjestelmänsä vuonna 2021, mihin liittyen vuoden 2022 arviointi jäi kokonaan väliin. Seuraava raportointi toteutetaan vuonna 2023.

PRI:n uuden pisteytysjärjestelmän mukaan Sitra sai vuoden 2021 raportistaan kaikilta osa-alueilta 4 tähteä (maksimi 5).

PRI-raportointi on keino verrata omia vastuullisen sijoittamisen käytäntöjä edelläkävijöihin ja samalla kehittää omaa tekemistä. Sitran viimeisimmän PRI-raportoinnin tuloksia on hyödynnetty vastuullisen sijoittamisen ohjeen päivityksessä.

Ilmastoraportti

Johdanto

Ilmastonmuutoksen hillintä on yksi Sitran tärkeimmistä vastuullisuustavoitteista, ja tuemme muun muassa Pariisin sopimuksen tavoitteita. Yksi Sitran strategisista tavoitteista liittyy maapallon kantokykyyn sopeutumiseen.

Keväällä 2021 julkaistiin Sitran sijoitusten ilmastostrategia, jota päivitetään tarpeen mukaan. Tavoitteena on, että pitkällä aikavälillä kaikki Sitran sijoitukset ovat linjassa Pariisin ilmastosopimuksen kanssa. Konkreettisena tavoitteena on saavuttaa hiilineutraali sijoitussalkku vuoteen 2035 mennessä Suomen kansallisen tavoitteen mukaisesti edellyttäen, että sijoitusympäristö mahdollistaa siirtymän.

Ilmastoriskien raportoinnissa ja analysoinnissa hyödynnämme kansainvälistä TCFD-raportointisuositusta ja viitekehystä (Task Force on Climate-related Financial Disclosures). TCFD on kansainvälinen raportointisuositus, jossa ohjeistetaan yrityksiä raportoimaan yhdenmukaisesti ilmastonmuutoksen taloudellisista riskeistä ja mahdollisuuksista. Suosituksen mukaan mm. sijoitusten hiilijalanjälki tulee selvittää, fossiilisten polttoaineiden varannot sekä vähä- ja korkeahiilipäästöiset sijoitukset arvioida kuten myös kansainvälisten ilmastosopimusten mukaisten hiilipäästörajojen toteutuminen.

Hallintotapa

Ilmastonmuutokseen liittyviä sijoitusasioita valmistellaan ja toteutetaan samojen periaatteiden mukaisesti kuin muita vastuullisuuteen liittyviä asioita. Sitran hallitus hyväksyy sekä vastuullisen sijoittamisen ohjeistuksen että sijoitusten ilmastostrategian.

Vastuullisen sijoittamisen toteutuksen organisoimisesta vastaa Sitran sijoitusjohtaja. Vastuullisuustyön toteuttamisesta vastaavat kaikki Sitran sijoitustoimintaan osallistuvat henkilöt. Vastuullisuusasiat käydään säännöllisesti läpi sijoitustiimin viikkopalavereissa. Ilmastostrategian osalta toimitaan tiiviissä yhteistyössä Sitran muiden asiantuntijoiden kanssa.
Ilmastonmuutokseen liittyvistä sijoitusasioista raportoidaan säännöllisesti Sitran hallitukselle. Sitra raportoi vastuullisen sijoittamisen käytännöistään vuosittain myös PRI:lle.

Ilmastostrategia

Sitran hallitus hyväksyi Sitran sijoitusten ilmastostrategian vuonna 2021. Strategiaa päivitettiin vuoden 2023 alussa muun muassa konkreettisten välitavoitteiden osalta. Sijoitusten ilmastostrategian tavoitteena on ilmastonmuutoksen hillintä, joka on yksi Sitran sijoitustoiminnan tärkeimmistä vastuullisuustavoitteista. Ilmastostrategialla hallitaan sekä sijoituksiin liittyviä ilmastoriskejä että pyritään tunnistamaan tulevaisuuden tuottomahdollisuuksia.

TCFD:n määritelmän mukaan ilmastonmuutoksen aiheuttamat riskit jaetaan talouden siirtymään liittyviin transitioriskeihin ja ilmaston lämpenemisestä johtuviin fyysisiin riskeihin. Transitioriskit liittyvät muutoksiin sääntelyssä, teknologiseen kehitykseen ja markkinakäyttäytymiseen sekä maineriskiin. Fyysiset riskit jaetaan akuutteihin ja kroonisiin.

Ilmastonmuutokseen yhdistyvät tuottomahdollisuudet liittyvät puolestaan esimerkiksi yrityksiin, jotka kehittävät teknologiaa ilmastonmuutoksen hillintään tai ratkaisuja, jotka tukevat siirtymää vähähiiliseen talouteen.

Ilmastoriskeillä ja -mahdollisuuksilla on taloudellisia vaikutuksia, joiden tunnistaminen voi johtaa muutoksiin strategisessa allokaatiossa, sijoitusstrategiassa, mahdollisiin sijoituskohteista irtautumisiin sekä dialogiin varainhoitajien ja yritysten kanssa. Ilmastoriskien taloudellisia vaikutuksia voivat olla esim. tuotanto- ja operatiiviset häiriöt, toimitusketjun häiriöt, tase-erien arvonmenetykset, fyysiset vahingot, vakuutusmaksujen nousu, muutokset resurssien ja tuotannon hinnoissa ja kulutuskäyttäytymisessä.

Sitra huomioi ilmastoriskit osana ESG-riskienhallintaa, joka on jatkuvaa toimintaa. Riskien tunnistamisessa hyödynnetään eri tietolähteitä, joista MSCI:n tuottama raportointipalvelu on keskeisin. Tunnistettuja ilmastoriskejä hallitaan pääasiassa varainhoitajakeskusteluilla ja rahastovalinnoilla. Sitra on lisäksi sulkenut sijoituksista pois yritykset, joiden liikevaihdosta yli 30 prosenttia liittyy kivihiilen tuotantoon tai käyttöön energiantuotannossa ilman selkeää strategiaa käytön vähentämiseksi.

Fossiilisten polttoaineiden osuus Sitran sijoitussalkussa on erittäin pieni ja selvästi alle vertailuindeksin. Vertailuindeksinä on käytetty strategisen allokaation mukaan painotettujen indeksien yhdistelmää. Käytetyt indeksit ovat MSCI ACWI, MSCI Finland IMI, MSCI Emerging Markets, MSCI EUR IG Corporate Bond, MSCI EUR HY Corporate Bond ja MSCI World Real Estate.

Ilmastonmuutoksen vuoksi arvonsa kadottavia omaisuuseriä (ns. stranded assets) on alle 0,1 prosenttia sijoituksista. Sitran sijoitussalkulle ilmastonmuutoksesta tulevaisuudessa aiheutuva taloudellinen riski on MSCI:n laskeman CVaR-tunnusluvun (Climate Value-at-Risk) perusteella maltillinen ja selvästi alle vertailuindeksin.

Ilmastoriskejä voidaan arvioida myös tarkastelemalla sijoituskohteena olevien yritysten ilmastotavoitteita ja sitä, miten ne asettuvat suhteessa Pariisin ilmastosopimuksen tavoitteisiin. Vuoden 2022 lopussa lähes puolet Sitran likvideistä sijoitusvaroista oli sijoitettu rahastojen kautta yrityksiin, jotka ovat ns. kahden asteen polulla tai sen alla.

Strategian aikajänne ja kattavuus

Sitran ilmastostrategia on jaettu välitavoitteisiin ja sitä tarkennetaan käytettävissä olevan tiedon lisääntyessä ja sijoitusmarkkinan kehittyessä.
Tällä hetkellä seuranta ja tavoitteet kattavat listatut osake- ja korko- sekä kiinteistörahastot. Näistä omaisuusluokista tietojen saatavuus on kohtalainen. Epälikvideistä omaisuusluokista (vertailukelpoista) tietoa on vähän. Tulevina vuosina seuranta laajenee muihin omaisuusluokkiin sitä mukaa, kun tietojen kattavuus lisääntyy.

Listatuissa osakesijoituksissa ja kiinteistösijoituksissa hiilijalanjälkeä ja muuta ilmastoon liittyvää tietoa mittaavat kattavuudet ovat yli 90 prosenttia, mutta listatuissa korkosijoituksissa vain hieman yli 40 prosenttia. Muutos edelliseen vuoteen on listattuja kiinteistösijoituksia lukuun ottamatta negatiivinen, mikä johtuu mm. korkorahastojen listaamattomien yritysten yrityslainojen kasvaneesta määrästä. Myös epälikvidit sijoitukset huomioivan kaikkien sijoitusten kattavuusluku laski merkittävästi, koska listattujen sijoitusten markkina-arvot laskivat vuonna 2022 selvästi enemmän kuin epälikvidien sijoitusten.

Skenaarioanalyysit

Skenaarioanalyyseissä ilmastonmuutoksen taloudellisia vaikutuksia tarkastellaan CVaR-tunnusluvun (Climate Value-at-Risk) avulla ja sijoitussalkun lämpenemisvaikutusta ITR-tunnusluvun (Implied Temperature Rise) avulla. Molemmat tunnusluvut ovat MSCI:n laskemia.

Climate Value-at-Risk (CVaR) on tunnusluku, joka kuvaa sijoituksiin liittyviä siirtymäriskejä ja -mahdollisuuksia sekä fyysisiä riskejä ja mahdollisuuksia hyvin pitkällä aikajänteellä. Prosenttiluku kertoo mahdollisesta positiivisesta tai negatiivisesta arvonmuutoksesta, jonka ilmastonmuutos sijoituksille aiheuttaa. Prosenttiluku voi vaihdella miinus sadan ja plus sadan prosentin välillä. Siirtymä- ja fyysisten riskien vaikutus on yleensä negatiivinen ja mahdollisuuksien positiivinen. Yhdessä nämä muodostavat kokonaisvaikutuksen.

Tarkasteltavana on kolme eri lämpenemisskenaariota eli 1,5 astetta (℃), 2 astetta ja 3 astetta. Valitut skenaariot vaikuttavat siirtymäriskien ja mahdollisuuksien arvoihin, mutta fyysisten riskien arviointiin MSCI käyttää yhtä vakiomallia, joka perustuu näitä korkeampaan lämpenemisskenaarioon. Tämän vuoksi fyysisten riskien vaikutus pysyy kaikissa skenaarioissa samana.

Kaikissa skenaarioissa Sitran sijoitusten riskit ja mahdollisuudet ovat vertailuindeksiä paremmat. Kokonaisvaikutus on suurimmillaan 2 asteen skenaariossa, jossa negatiivinen vaikutus sijoitusten arvoon olisi noin seitsemän prosenttia. Kolmen asteen skenaariossa taloudellinen vaikutus sijoitusten arvoon olisi vähäisempi johtuen siirtymäriskien pienentymisestä.
Implied Temperature Rise (ITR) -tunnusluku kuvastaa sitä, miten hyvin Sitran sijoituskohteena olevien rahastojen yritykset ovat linjassa globaalien ilmastotavoitteiden kanssa. Se vertaa yritysten absoluuttisia päästöjä ja päästöjen vähennystavoitteita niiden IPCC:n määritelmän mukaisiin päästöbudjetteihin. Yrityskohtaiset tiedot on yhdistetty rahasto- ja salkkutasolle. Analyysi kattaa likvidit sijoituskohteet eli listatut osakerahastot, korkorahastot ja kiinteistörahastot.

Analyysin perusteella Sitran kaikki likvidit sijoitukset ovat linjassa 2,3 asteen lämpenemisen kanssa. Tunnusluku laski 0,1 astetta edelliseen vuoteen verrattuna ja on 0,4 astetta matalampi kuin vertailuindeksillä. Koko Sitran sijoitussalkku ei kuitenkaan ole vielä linjassa Pariisin sopimuksen tavoitteiden kanssa. Ainoastaan listattujen kiinteistösijoitusten salkku alittaa tällä hetkellä 2 asteen tavoitteen.

Alla olevassa kuvassa näkyvät likvidien rahastojen ITR-luvut suuruusjärjestyksessä. Tunnusluku saadaan laskettua 21 rahastolle, joiden osuus Sitran koko sijoitussalkun markkina-arvosta oli 57 prosenttia.
Rahastoista yksikään ei ole vielä linjassa 1,5 asteen lämpenemisen kanssa, mutta viisi rahastoa alittaa kahden asteen tavoitteen.

Tavoitteet ja mittarit

Pitkän aikavälin tavoitteena on, että kaikki Sitran sijoitukset ovat linjassa Pariisin ilmastosopimuksen kanssa. Lisäksi tavoitteena on saavuttaa hiilineutraali sijoitussalkku vuoteen 2035 mennessä Suomen kansallisen tavoitteen mukaisesti edellyttäen, että sijoitusympäristö mahdollistaa sen.

Sitran sijoitusten ilmastovaikutuksia ja -riskiä mitataan pääasiassa hiilijalanjäljen avulla. Tällä hetkellä tärkein mittari on painotettu hiili-intensiteetti, joka mittaa sijoituskohteina olevien yritysten hiiliekvivalentteja päästöjä yrityksen liikevaihtoon suhteutettuna ja sijoitusten markkina-arvolla painotettuna.

Lyhyellä aikavälillä Sitran tavoitteena on laskea sijoitussalkun hiili-intensiteettiä merkittävästi ja alittaa vertailuindeksi. Tätä seurataan suhteessa vertailuindeksiin soveltuvin osin. Tavoitteena on, että Sitran sijoitusten hiili-intensiteetti on vuonna 2025 vähintään 50 prosenttia matalampi kuin vertailuvuonna 2020. Vuodelle 2030 vastaava tavoite on 75 prosenttia.

Hiilijalanjälkeä ja hiili-intensiteettiä tarkastellessa huomioidaan yrityksen oman toiminnan seurauksena syntyneet päästöt (ns. scope 1) sekä epäsuorat ostoenergiaan liittyvät päästöt (scope 2). Lisäksi raportoidaan epäsuorat päästöt (scope 3), mutta näille ei ole vielä asetettu vähennystavoitteita niihin liittyvän epävarmuuden vuoksi.

Alla olevassa taulukossa (kuva 12) on kuvattu Sitran sijoitussalkun olennaisimmat hiilimittarit vuoden 2022 lopussa. Sitran kaikkien likvidien sijoitusten painotettu hiili-intensiteetti oli vuoden 2022 lopussa 92 tCO2e/M€ liikevaihto. Osakesijoitusten painotettu hiili-intensiteetti oli 85 ja korkosijoitusten 124. Absoluuttiset päästöt voidaan laskea noin 60 prosentille koko sijoitussalkun arvosta, joskin lukuihin liittyy vielä merkittävästi epävarmuutta.

Sitran sijoitusten hiiliriskiä verrataan vertailuindeksiin, joka on muodostettu rahastojen osuuksilla painotetuista osake- ja korkoindekseistä. Kaikkien listattujen sijoitusten hiiliriski oli lähes puolet matalampi kuin vertailuindeksi ja listattujen osakesijoitusten kohdalla se oli yli puolet matalampi. Tämä selittyy poissulkujen toteutumisella, vastuullisesti toimivien varainhoitajien valinnalla ja osakesijoitusten kasvuosakepainotuksella.

Listattujen kiinteistösijoitusten hiiliriski oli jonkin verran korkeampi kuin vertailuindeksi. Tämän taustalla on vuonna 2021 tapahtunut REIT-rahaston sulautuminen osaksi suurempaa globaalia rahastoa.

Painotetun hiili-intensiteetin kehitys jatkui suotuisana vuonna 2022. Kaikkien listattujen sijoitusten kuten myös osakesijoitusten hiili-intensiteetti laski 22 prosenttia. Listattujen korkosijoitusten kohdalla laskua oli 14 prosenttia ja listattujen kiinteistörahastojen kohdalla 19 prosenttia. Vuoteen 2020 verrattuna painotettu hiili-intensiteetti on laskenut jo yli 50 prosenttia, joten vuodelle 2025 asetettu välitavoite toteutui selvästi etuajassa.

Rahoitus ilmastoratkaisuihin

Yksi tärkeä työkalu ilmastonmuutoksen hillitsemisessä on ns. ilmastoratkaisujen rahoittaminen. Ilmastoratkaisuilla tarkoitetaan sijoituksia kohteisiin, joiden ratkaisut mahdollistavat päästöjen vähentämisen ja jotka toiminnassaan huomioivat ilmastonmuutoksen etenemisen. Ilmastoratkaisuille ei ole vielä yksiselitteistä määritelmää, jonka vuoksi niiden osuudelle ei ole vielä asetettu tavoitetta.

Arvioimme ensimmäistä kertaa ilmastoratkaisujen osuutta vuoden 2022 omistusten perusteella. Likvideistä sijoituksista MSCI raportoi ns. vihreän liiketoiminnan (green revenue) osuuden yritysten liikevaihdosta sijoituksen markkina-arvoilla painotettuna. Tämän lisäksi arvioimme itse epälikvidien sijoitusten jakauman ilmastoratkaisuihin ja muihin sijoituksiin perustuen ilmastoratkaisujen osuuteen yrityksen liikevaihdosta ja painotettuna sijoituksen markkina-arvolla. Arvioinnin perusteella ilmastoratkaisujen osuus koko sijoitussalkusta oli 14 prosenttia.

Ilmastoratkaisujen määrää kasvattivat erityisesti uusiutuvan energian infrasijoitukset, kestävät metsäsijoitukset, sertifioidut kiinteistösijoitukset ja venture capital -sijoitukset ilmastoratkaisuja kehittäviin yrityksiin. Markkina-arvolla mitattuna ilmastoratkaisuja löytyy eniten listatuista osakesijoituksista, joka on selvästi suurin omaisuusluokka Sitran sijoitussalkussa.

Biodiversiteetti

Luonnon monimuotoisuus on Sitran seuraava vastuullisen sijoittamisen kehityskohde. Ilmastoriskin tavoin myös luontokato voi vaikuttaa sijoitussalkkuihin omaisuuslajista, alasta ja maantieteellisestä alueesta riippumatta.

Olemme hankkineet tietoa luonnon monimuotoisuuden huomioimisesta sijoitustoiminnassa muun muassa keskustelemalla aiheesta muiden sijoittajien ja sidosryhmien sekä Sitran omien asiantuntijoiden kanssa. Ensi vaiheessa tavoitteena on tutustua eri lähestymistapoihin, joita sijoittajat hyödyntävät biodiversiteettikysymyksissä. Toteutimme ensimmäisen biodiversiteettianalyysin Sitran salkusta. Se auttoi meitä tunnistamaan alat, jotka ovat eniten riippuvaisia luonnon monimuotoisuudesta ja joilla on siihen suurimmat vaikutukset. Tällainen tieto mahdollistaa tavoitteiden asettamisen ja toiminnan kehittämisen.

Ensimmäinen luonnon monimuotoisuuteen kohdistunut selvitys toteutettiin Sitran listatulle salkulle eli osake-, korko- ja kiinteistörahastoille. Se kattoi 59 prosenttia kaikista Sitran sijoituksista

Biodiversiteettivaikutusten ja -riippuvuuksien kartoitus toteutettiin SEB:n toimesta ns. ENCORE-työkalulla (Exploring Natural Capital Opportunities, Risks and Exposure). ENCORE on YK:n ympäristöohjelman rahoitusaloitteen (UNEP FI) ja sen kumppaneiden kehittämä ilmainen työkalu (https://encore.naturalcapital.finance/en). Se auttaa ymmärtämään, miten yritykset ovat riippuvaisia luonnosta ja vaikuttavat luontoon.

Sitran salkussa olevissa osakerahastoissa kolmannes yhtiöistä on voimakkaasti riippuvaisia biodiversiteetistä ja luontopääomasta ja noin 70 prosentilla yhtiöistä on vahva vaikutus biodiversiteettiin. Korkosalkun osalta noin neljännes yhtiöistä on voimakkaasti riippuvaisia ja noin puolella yhtiöistä on vahva vaikutus biodiversiteettiin. Vesivarat olivat merkittävin luontopääomaerä, josta kaikki yritykset olivat riippuvaisia. Yritysten omien vaikutusten näkökulmasta lähes kaikki luontopääomaerät olivat yhtä merkittäviä.

Osakesalkussa luontopääomasta eniten riippuvaisia toimialoja olivat materiaalit ja yleishyödylliset palvelut sekä peruskulutushyödykkeet. Vastaavasti materiaalien tuotannon ja kiinteistöalan omat vaikutukset luontopääomaan olivat suurimmat.

Korkosijoitusten osalta riippuvuus oli suurinta telekommunikaatiopalveluissa ja peruskulutushyödykkeissä. Luontovaikutuksiltaan suurin toimiala oli kiinteistösektori.

ENCORE- menetelmä auttaa tunnistamaan todennäköisiä korkean riskin ja merkittävien luontovaikutusten toimialoja ja toimintoja. Malli ei sen sijaan mahdollista tietoa taloudellisesta riskistä, maantieteellisistä painotuksista tai yksittäisten yritysten toimintatavoista luontoriskien hallitsemiseksi. Analyysin avulla voidaan kuitenkin tunnistaa toimialoja, joihin tulee kohdentaa toimenpiteitä, kuten vaikuttamista ja tehostettuja lisäselvityksiä.

Biodiversiteettiin liittyvän toimiala-analyysin lisäksi tarkastelimme varainhoitajiemme raportointia asiaan liittyen. Biodiversiteetti asioita oli huomioitu noin viidesosassa rahastoistamme. Eniten asiat olivat esillä reaaliomaisuuslajeissa, kuten metsä- ja kiinteistösijoituksissa. Tämä onkin luontevaa, sillä nämä ovat olennaisia sektoreita luonnon monimuotoisuuden kannalta. Hallitustenvälisen luonnon monimuotoisuus- ja ekosysteemipalvelupaneelin (The Intergovernmental Science-Policy Platform on Biodiversity and Ecosystem Services, IPBES) mukaan keskeisiä luontokadon aiheuttajia ovat ilmastonmuutoksen lisäksi maan- ja merenkäytön muutokset, suora luonnonvarojen käyttö, saastuminen ja vieraslajit.

Kiinteistöihin liittyen luonnon monimuotoisuutta voidaan edistää rakennetussa ympäristössä esimerkiksi pihasuunnittelulla. Esimerkiksi yksi varainhoitajamme raportoi toimenpiteinä kasvilajivalikoiman monipuolistamisen, mesi- ja siitepölykasvien lisäämisen sekä nurmikon muuttamisen niityksi ja dynaamiseksi istutusalueeksi. Metsärahastoissa luonnon monimuotoisuutta voidaan parantaa esimerkiksi lehtipuiden osuutta lisäämällä.

Disclaimer: Although Sitra’s information providers, including without limitation, MSCI ESG Research LLC and its affiliates (the ”ESG Parties”), obtain information (the ”Information”) from sources they consider reliable, none of the ESG parties warrants or guarantees the originality, accuracy and/or completeness, of any data herein and expressly disclaim all express or implied warranties, including those of merchantability and fitness for a particular purpose. The Information may only be used for your internal use, may not be reproduced or redisseminated in any form and may not be used as a basis for, or a component of, any financial instruments or products or indices. Further, none of the Information can in and of itself be used to determine which securities to buy or sell or when to buy or sell them. None of the ESG Parties shall have any liability for any errors or omissions in connection with any data herein, or any liability for any direct, indirect, special, punitive, consequential or any other damages (including lost profits) even if notified of the possibility of such damages.