sisällön esikatselussa tai sisältösivulla.Venäjän pitkään suunnittelema Shtokmanin kaasukenttähanke etenee vihdoin Barentsinmerellä. Kuolan alueen energia- ja infrahankkeet houkuttelevat myös suomalaisyrityksiä.
Venäjän talouden notkahduksesta huolimatta Barentsinmeren mittavat kaasu- ja öljyhankkeet näyttävät menevän eteenpäin. Shtokmanin kaasukentästä vastaava kehitysyhtiö on käyttänyt tulevien investointien suunnitteluun jo arviolta 200 miljoonaa euroa. Lopullisia investointipäätöksiä odotetaan ensi vuoden maalis-huhtikuussa.
Maailman suurimpiin kaasuesiintymiin kuuluvan Shtokmanin urakat kiinnostavat myös suomalaisyrityksiä. Kiirettä kannattaa kuitenkin pitää, sanoo Finpron arktista öljy- ja kaasuhanketta vetävä Petri Leino.
– Nyt on meneillään esiselvitys, jonka läpäisseet yritykset voivat osallistua varsinaisiin tarjouskilpailuihin.
Suurimpia kaasuesiintymiä maailmassa
Shtokman on yksi suurimpia tunnettuja maakaasuesiintymiä maailmassa. Sen käyttöönotto on kuitenkin erittäin haasteellinen, sillä kaasuvarat sijaitsevat Barentsinmeren mannerjalustassa, noin 580 kilometrin päässä Murmanskista koilliseen.
Alustavien arvioiden mukaan Shtokman-hankkeen investointitarpeet nousevat vähintään 44 miljardiin dollariin, mutta vaikeiden olosuhteiden vuoksi kustannukset voivat nousta tätäkin korkeammaksi.
Maakaasun hyödyntäminen edellyttää myös kaasuputkien ja kaasun nesteyttämiseen tarvittavan tuotantolaitoksen rakentamista Murmanskin lähelle.
Lisäksi kaasun kuljettamiseen tarvitaan LNG-tankkialuksia. Suunnitteilla on myös kaasuputki, joka kulkisi Venäjän Karjalan halki etelään ja yhdistyisi Pietarin tienoilla Nord Stream -kaasuputkeen.
Suomalaisilla alihankkijoilla mahdollisuuksia
Barentsinmeren maakaasuhankkeesta vastaa Shtokman Development Company, josta venäläinen öljy- ja kaasuyhtiö Gazprom omistaa 51 prosenttia. Ranskalainen Total ja norjalainen StatoilHydro ovat yhtiön vähemmistöosakkaita.
Petri Leino uskoo, että Shtokman-hankkeen pääurakat menevät venäläisille öljy- ja kaasualan yhtiöille. Suomalaisilla laitteiden ja palvelujen tuottajilla on sen sijaan hyvät mahdollisuudet päästä mukaan alihankkijoina.
Tähän mennessä suomalaisyritykset ovat kuitenkin pitäneet varsin matalaa profiilia Murmanskissa, jossa ulkomaisista yrityksistä näkyvimmin ovat esillä norjalaisyhtiöt.
Leinon mukaan Shtokmanista kiinnostuneiden yritysten yhteydenotot ovat kuitenkin lisääntyneet viime kuukausien aikana. Yritysten nimiä hän ei paljasta, mutta Barentsin kaasukentistä listaa on helppo hahmottaa yrityksistä, jotka ovat aiemminkin olleet aktiivisia vastaavanlaisissa hankkeissa.
Esimerkiksi Metso on toimittanut venttiileitä ja Wärtsilä voimajärjestelmiä monille öljyn- ja kaasuntuotantoalueille eri puolilla maailmaa. Kaasuntuotannossa tarvittavien alusten valmistaminen kiinnostaa varmasti suomalaisia telakoita.
Suomalaisena päänavaajana Barentsin kaasukentille on toiminut Steeldone Group, joka on tehnyt kaupat teräsrakenteiden toimittamisesta kahteen porauslauttaan Shtokmanin kaasukentälle. Steeldone on pohjoissuomalaisten pienten ja keskisuurten metallifirmojen yhteisyritys, jonka kautta ne markkinoivat tuotteitaan.
Miljardien investoinnit infrastruktuuriin
Arktisen merialueen luonnonvarojen hyödyntäminen edellyttää miljardiluokan investointeja Kuolan niemimaan infrastruktuuriin, joka on päässyt pahasti rapautumaan Neuvostoliiton romahtamisen jälkeen. Alueen taantumasta kertoo se, että Murmanskin väkiluku on vähentynyt yli 200.000 asukkaalla 1990-luvun alusta. Kaupungissa on tällä hetkellä noin 330.000 asukasta.
– Energiavarojen hyödyntämisen myötä Kuolan alue lähtee kehittymään. Tähän asti alue on elänyt kalastuksesta ja kaivannaisteollisuudesta, Leino huomauttaa.
Energiantuotantoon sekä sähkön ja lämmön jakeluun liittyvät hankkeet voivat tarjota mahdollisuuksia suomalaisyrityksille. Investointeja tarvitaan muun muassa sähkön siirrossa. Kuolan niemimaalla on alueella sijaitsevan ydinvoimalan vuoksi sähkön ylituotantoa, mutta siirtoverkkojen heikon kapasiteetin takia sähköä ei voida siirtää esimerkiksi Pietarin alueelle.
Lisäksi Murmanskin alueella panostetaan voimakkaasti uusiutuviin energiamuotoihin, muun muassa tuulienergian käytön lisäämiseen.
Korjausrakentaminen avaa markkinoita
Myös energiatehokkuuden parantaminen teollisuustuotannossa ja rakentamisessa voi tarjota bisnesmahdollisuuksia suomalaisille yrityksille.
Erityisesti energiaa säästävälle asuntorakentamiselle on kysyntää Napapiirin pohjoispuolella sijaitsevilla alueilla. Murmanskin liepeille rakennettiin neuvostoaikana runsaasti hataria betonielementtitaloja, jotka kaipaavat nyt kipeästi kunnostamista. Uudisrakentamisen ohella kaupungissa onkin tarvetta nimenomaan korjausrakentamiseen.
Suomalaiset rakennusalan yritykset ovat aktivoitumassa alueella. Ensimmäisenä hankkeisiin on päässyt kiinni Lemminkäinen-konserniin kuuluva Lemcon, jonka venäläinen tytäryhtiö teki 150 kilometrin päällystystyön Murmanskista etelään johtavalla valtatiellä vuonna 2008.
Tiivin ikkunatehdas on toiminut Murmanskin liepeillä jo 1990-luvun alkupuolelta lähtien. Pari vuotta sitten ruotsalaisomistukseen siirtynyt ikkunavalmistaja tuottaa tehtaassa puuikkunoita paikallisille markkinoille.
Matti Remes
Kirjoittaja on yritysten kansainvälistymiseen ja ympäristöasioihin erikoistunut taloustoimittaja, joka vieraili Kuolan alueella elokuussa 2008.