Digitaalisten terveys- ja hyvinvointipalveluiden potentiaali on vielä käyttämättä

Sitran toteuttamien sähköisten omahoitopalveluiden kokeiluiden oppeja esiteltiin sote-päättäjille ja kansanedustajille kasvuyritystapahtuma Slushissa.

Tulevaisuudessa lähin terveyskeskus löytyy jokaisen omasta älypuhelimesta. Terveyden ja hyvinvoinnin mobiilisovellukset, videovälitteiset lääkärinvastaanotot ja omien elintoimintojen mittaaminen ovat jo nyt arkipäivää monelle suomalaiselle. Ennaltaehkäisy, uudet toimintatavat ja palvelut nousevat yhä tärkeämmäksi tekijäksi tulevaisuuden terveysongelmien ratkaisijana. Terveydenhuollon on kiireesti omaksuttava uuden teknologian tarjoamat mahdollisuudet, sillä yhteiskunta terveydenhuollon ympärillä on jo digitalisoitunut, Sitra muistuttaa.

Tulevaisuuden asiakkaan tarpeiden ymmärtämiseksi Sitra on ollut toteuttamassa sähköisten omahoitopalveluiden kokeiluita eri puolilla Suomea kahden vuoden ajan. Kokeilujen oppeja ja toimintamalleja esiteltiin sote-päättäjistä ja kansanedustajista koostuneelle yleisölle kasvuyritystapahtuma Slushin yhteydessä Helsingissä.

Sitran 2013 toteuttama kyselytutkimus osoitti, että suomalaiset haluavat lisää sähköisiä terveys- ja hyvinvointipalveluita sekä terveyskioskin kaltaisia palvelupisteitä. Ihmiset ovat kyllästyneet jonottamaan terveyskeskuksissa ja peräänkuuluttavat digitaalisia, ympäri vuorokauden saatavilla olevia palveluja.

”Omahoidossa asiakas on päähenkilö, joka käsikirjoittaa terveyden suunnitelmansa yhdessä ammattilaisten kanssa. Ihmisten osallistaminen terveytensä seurantaan ja hoitoon on ollut lähes käyttämätön resurssi terveydenhuollossa tähän asti. Omahoito tuottaa terveyshyötyjä ihmiselle itselleen ja kustannussäästöjä yhteiskunnalle”, sanoo johtava asiantuntija Tuula Tiihonen Sitrasta.

Virtuaaliklinikka on sähköinen vaihtoehto terveysasemakäynnille

Suuri läpimurto terveysalalla tapahtuu kun digitaalisessa muodossa olevaa lääketieteellistä tietoa aletaan hyödyntää laajasti ja käyttää aktiivisesti sairauksien ennaltaehkäisemiseksi. Esimerkkinä tästä on Sitran yhdessä yhteistyökumppanien kanssa kehittämä virtuaaliklinikan toimintamalli, joka tarjoaa useissa tapauksissa sähköisen vaihtoehdon terveysasemakäynnille tai puhelinsoitolle. Virtuaaliklinikka on henkilökohtainen sähköisen asioinnin kanava, joka analysoi omia potilastietoja sekä kansalaisen itse keräämiä hyvinvointi- ja terveystietoja.

”Perusterveydenhuolto tarjoaa nykyisin hyvin vähän ihmisille, jotka eivät ole sairaita, mutta joilla on riski sairastua”, Tiihonen selittää hankkeen taustaa.

Kansalainen saa verkkopohjaisen palvelun kautta lääketieteelliseen tietoon perustuvia, automaattisesti analysoituja neuvoja, hoitosuosituksia ja terveydentilasta esiin nousevia havaintoja, jotka on mahdollista välittää omalle terveysasemalle tai hoitavalle lääkärille. Näin terveydenhuollon ammattilaiset voivat tutustua potilaan kokonaistilanteeseen jo ennen varsinaista käyntiä, mikäli sille on tarvetta.

Palveluina klinikassa syntyy henkilökohtainen sähköinen terveystarkastus ja alustava oirearvio. Sitra suosittaa, että virtuaaliklinikan kaltaiset palvelut tulisi tarjota maksutta kaikille kansalaisille jatkossa.

”Ennaltaehkäisyn ja lääkityksen kannalta olisi tärkeää, että myös geenitieto olisi jatkossa liitettävissä osaksi omaa henkilökohtaista oirearviota tai sähköistä terveystarkastusta, mikäli henkilö itse niin haluaa”, Tiihonen toteaa.

Tarjonnan sijaan tulisi ratkaista palvelujen kysyntäongelmaa

Terveydenhuollon järjestelmätason toimijoita Sitra hoputtaa samaan uudenlaiseen ajatteluun, jonka palveluiden käyttäjät ovat jo omaksumassa. Aitoon tarpeeseen vastaavat omahoidon palvelut täydentävät ja voivat yhä useammin myös korvata fyysisiä vastaanottokäyntejä. Asiakas kiittää perinteisten palveluiden rinnalle syntyvistä digitaalisista vaihtoehdoista.

”Terveydenhuollon pitäisi entistä tarkemmin keskittyä ylläpitämään terveyttä. Kun sydänpotilas ottaa yhteyttä lääkäriin, sairaus on saattanut kehittyä jo vakavaksi. Mikäli hän olisi tehnyt sähköisen terveystarkastuksen ja sen perusteella sykettä olisi seurattu esimerkiksi älylaitteen avulla, olisi tilanteelta voitu välttyä”, johtaja Antti Kivelä toteaa.

Hyöty, mitä uusista palveluista ja laitteista voi saada, jää puolitiehen, mikäli niitä ei huomioida terveydenhuollossa.

Ennaltaehkäisyn lisäksi tärkeää on turvata tasavertaiset sote-palvelut. Siksi Sitra tarjoaa mallia, jossa kansallinen palvelulupaus esitetään palvelupakettien muodossa. Palvelupakettien perusrakenne ja sisältö ovat koko maassa samanlaiset, mutta hinta ja järjestämistapa voivat vaihdella alueittain paikallisten olosuhteiden mukaan.

Palvelupaketeissa otetaan huomioon myös asiakkaiden toive saada palveluja sähköisesti.

”On arvioitu, että lähes puolet terveydenhuollon ensikäynneistä voidaan korvata sähköisillä palveluilla kymmenen vuoden kuluttua, jos toimeen tartutaan nyt heti”, Kivelä sanoo. Samalla säästyy terveydenhuollon ammattilaisten aikaa, joka voidaan ohjata monisairaiden ja kipeämmin palveluita tarvitsevien hoitoon.

Sote-palveluita uudistettaessa on siis Kivelän mukaan lähdettävä asiakastarpeesta ja kysynnästä, ei tarjonnasta. Samalla on rohkeasti määriteltävä, minkä osuuden kysynnästä yhteiskunta hoitaa. ”Tämä tulisi tehdä sen sijaan, että yritämme valtiojohtoisesti erilaisin keinoin hallita palveluiden tarjontaa. Kysynnän parempi ymmärrys on avain sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistamiseksi.”

Suomalaiset innovaatiot hyötykäyttöön

Suomalaisilta terveys- ja hyvinvointialan kasvuyrityksiltä löytyy erinomaista osaamista, jota terveydenhuollon uudistustyössä tulisi hyödyntää entistä paremmin. Yhtenä hyvänä esimerkkinä Sitran seminaarissa nousi esiin helsinkiläinen Meedoc, jonka videovälitteiset etälääkäripalvelut mahdollistavat pääsyn lääkärille vaikka omalta kotisohvalta. Palvelu on jo uudistanut toimintaa Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiössä, jossa etälääkärin konsultaatio on ollut koekäytössä vuoden 2014, hyvin tuloksin.

”Startupeilta löytyy uusin tieto, ne toimivat avoimin mielin ja liikkuvat nopeasti. Kasvuyrityksillä voisi olla paljon isompikin rooli rakenteellisten uudistusten tekijöinä. Tarvitsemme siksi uusia yritysyhteistyömalleja ja toimintatapoja, jotta uudet innovaatiot saataisiin nopeammin osaksi julkista terveydenhuoltoa”, Tiihonen toteaa.

Suomalaisen terveysteknologian vienti on nelinkertaistunut 20 vuodessa, ja terveysteknologia vastaa nykyisin jo lähes puolta Suomen huipputekniikan viennistä.

Lue lisää:

8 Omahoito-kokeilua terveyden tulevaisuudesta (SlideShare)
Virtuaaliklinikka – tulevaisuuden toimintamalli (SlideShare)