sisällön esikatselussa tai sisältösivulla.
Palvelujen laajamittainen digitalisoituminen sosiaali- ja terveyssektorilla on vasta alkamassa, mutta sen mukanaan tuoma muutos tulee olemaan ennennäkemättömän nopea. Samalla monet vanhat sote-järjestelmän ja -palvelujen toimintamallit voidaan miettiä uudella tavalla, arvioi johtaja Antti Kivelä Sitrasta.
Arvio perustuu Sitran yhdessä Oulun yliopiston maantieteen tutkimusryhmän kanssa tekemään selvitykseen siitä, miten digitalisaation ja logistiikan kehitys vaikuttaa tulevaisuudessa tarvittavien palvelupisteiden määrään. Maan hallitus on linjaamassa sote-alueiden määrästä ja sote-järjestelmän rahoitusmallin päälinjoista lokakuun loppuun mennessä. Kivelän mukaan selvitys osoittaa, kuinka tärkeää sote-palvelujen järjestäjän ja tuottajan selvä erottaminen toisistaan on. Ellei järjestäjää eroteta selvästi tuottajasta, tuotantojärjestelmä ei pysty uudistumaan riittävän nopeasti muuhun kehitykseen verrattuna. Asiakaslähtöistä uudistumista vauhdittaisi myös asiakkaiden valinnanvapauden lisääminen peruspalveluiden osalta. Valinnanvapautta edellyttää myös EU:n potilasdirektiivi.
”Aluejaossa ja koko palvelujärjestelmän suunnittelussa päätösten pitää perustua ennusteisiin tilanteesta kymmenen vuoden päästä ja siitä eteenpäin. Päätökset eivät voi perustua tähän päivään saati menneeseen. Sote-sektorilla digitalisaatiokehitys on juuri lähdössä liikkeelle ja se tulee olemaan nopeaa”, Kivelä sanoo.
Selvityksen mukaan esimerkiksi terveyskeskusten määrä voisi digitalisaation myötä lähes puolittua vuoteen 2025 mennessä ilman, että palvelujen saatavuus juurikaan heikkenisi. Selvityksellä ei oteta kantaa yksittäisten terveyskeskusten kohdalla tehtäviin ratkaisuihin, vaan nostetaan esille koko palveluverkon edessä olevan muutoksen mittakaavaa. Vastaavia, nopeita ja perustavanlaatuisia siirtymiä on jo aiemmin nähty muilla toimialoilla, kuten pankkisektorilla.
”Ei kukaan kuvitellut 1980-luvulla, että pankkipalvelut voidaan siirtää turvallisesti verkkoon. Sote-puolella mahdollisuudet ovat vielä monipuolisemmat, sillä esimerkiksi laboratoriopalveluihin kuuluva näytteiden otto voidaan pian tehdä suurimmaksi osaksi kotona. Logistiikan kehitys ja robotisaatio voivat mullistaa hoitopalvelut. Myös erilaiset etä- ja omahoitopalvelut yleistyvät voimakkaasti. Esimerkiksi Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiö YTHS:llä on jo käytössä hyvin toimivia etälääkäripalveluja”, Kivelä sanoo.
Selvitys tehty asiakkaiden näkökulmasta
Oulun yliopiston maantieteen tutkimusryhmä laski, millaiset olisivat sosiaali- ja terveyspalvelujen saatavuuden kannalta optimaaliset vaihtoehdot sote-alueiksi viiden, kymmenen ja viidentoista alueen malleilla. Oheiset karttakuvat kertovat lähtötilanteen, eli sen, millaisiksi vaihtoehdoiksi optimaaliset alueet muotoutuvat nykytilanteessa ja nykyväestöllä. Mukana on myös arvio tarvittujen palvelupisteiden määrän muutoksesta vuoteen 2025 mennessä.
”Selvitystä ei tehty hallinnollisten rajojen puitteissa, vaan vuodelle 2025 hahmoteltujen palvelupisteiden määrä ja sijainti perustuu siihen, miten palveluiden saavutettavuus kärsii kaikkein vähiten asiakkaiden näkökulmasta”, sanoo geoinformatiikan professori Jarmo Rusanen Oulun yliopistosta.
Perustason palveluista mukana ovat terveysasemat ja erityisesti niiden vastaanottopalvelut sekä erikoistason palveluista sairaalat, päivystyspisteet sekä synnytysyksiköt. Lisäksi selvityksessä on huomioitu yksityiset sairaalat, lääkärivastaanotot sekä apteekit. Työssä hyödynnettiin aiemmin tehtyjä selvityksiä yliopisto- ja keskussairaaloiden, päivystyspisteiden sekä synnytysyksiköiden optimaalisesta saavutettavuudesta. Jatkotyössä huomioidaan myös sosiaalipalvelujen saavutettavuus.
Sote-alueiden osalta menetelmänä tutkimuksessa on käytetty niin sanottua sijainti-allokointia, jossa kullekin sote-alueiden lukumäärävaihtoehdolle on määritelty sijainnit, jotka minimoivat väestöpainotetun matka-ajan. Matka-aika perustuu autoliikenteen nopeuksiin ja vaihtelee tieluokittain. Aineistona käytetään Tilastokeskuksen tuottamaa 1×1 kilometrin ruutuaineistoa väestöstä ja Esri Finlandin tuottamaa Suomen tie- ja katuverkkoaineistoa. Palvelupisteiden tarpeen muutosta ja vähentymistä vuonna 2025 taas on arvioitu postinumeroalueittain ennustetun väestön ja digitaalisaation vaikutusten perusteella.
Lisätiedot:
Antti Kivelä, johtaja, Sitra, puh. 0294 618 265, antti.kivela@sitra.fi
Jarmo Rusanen, geoinformatiikan professori, Oulun yliopisto, puh. 040 588 5086, jarmo.rusanen@oulu.fi
Jukka Vahti, asiantuntija (viestintä), Sitra, puh. 0294 618 268 jukka.vahti@sitra.fi
Suosittelemme