Digitalisaatio vielä hyödyntämättä lääkkeiden toimittamisessa

Digitalisaatio ja logistiikan kehittyminen voivat vastedes helpottaa erityisesti rutiininomaisesti määrättävien lääkkeiden käyttäjien ja kroonisia sairauksia sairastavien elämää. Tämä edellyttää kuitenkin sitä, että lääkkeiden toimittamiseen halutaan kehittää uusia toimintamalleja. Oulun yliopistossa tehdyn tuoreen selvityksen mukaan digitalisaatiota ja logistiikkaa hyödyntämällä myös apteekkiverkkoa voitaisiin keventää erityisesti tiheästi asutuilla alueilla.

Sähköiset reseptit ja verkon välityksellä rutiininomaisesti uusittavat reseptit ovat helpottaneet monien suomalaisten arkea. Tästä huolimatta esimerkiksi verenpainetautiin ja diabetekseen liittyvät lääkkeet tai ehkäisypillerit pitää käydä hakemassa apteekista, vaikka lääkkeet ovat käyttäjälle ennestään tuttuja. Lääketoimitusten logistiikkaan liittyvän palveluketjun ja toimintatapojen uudistamisessa piileekin toistaiseksi hyödyntämättömiä ja merkittäviä hyötyjä.

”Digitalisaation täysimääräinen hyödyntäminen edellyttää kykyä ja halua kyseenalaistaa vakiintuneita käytäntöjä. Tämä voisi käytännössä tarkoittaa esimerkiksi sen pohtimista, tarvitseeko asiakkaan lähteä erikseen apteekkiin hakemaan lääkkeensä, vai voisiko esimerkiksi postin palveluja hyödyntää lääkejakelussa nykyistä paremmin. Miksei lääkäri lääkereseptiä kirjoittaessaan voisi samalla kysyä, toimitetaanko lääkkeet kotiin, jonka jälkeen lääkkeet käyttöohjeineen saisi toivottuun paikkaan?” johtaja Antti Kivelä Sitrasta kysyy.

Kivelä muistuttaa, että passinkin voi tällä hetkellä uusia verkossa ja noutaa lähikioskilta helposti ja esimerkiksi tietoturva huomioiden.

Tuore selvitys: Isojen kaupunkien apteekkiverkossa tehostamisen varaa

Apteekkien määrää voitaisiin tiheään asutuilla alueilla vähentää selvästi jo lähivuosina palvelujen saavutettavuuden juurikaan kärsimättä. Edellytyksenä tälle on digitalisaation mahdollisuuksien ja logistiikan kehityksen hyödyntäminen. Tiedot käyvät ilmi Oulun yliopiston maantieteen tutkimusyksikön tuoreista laskelmista.

”Koko maan mittakaavassa apteekkiverkon supistumisella on maantieteelliseen saavutettavuuteen melko pieni vaikutus, sillä yksiköitä poistuu tästä näkökulmasta tarkasteltuna ensisijassa tiheän verkon alueilta”, sanoo tutkijatohtori Tiina Lankila Oulun yliopistosta.

Suurimmissa kaupungeissa väestö on myös haja-asutusalueita nuorempaa ja tottuneempaa käyttämään joustavasti digitaalisia palveluja, joten uusien toimintamallien kehittäminen tiheään asutuilla alueilla on tämänkin vuoksi järkevää. Harvaan asutuilla alueilla lääkelogistiikan kehittäminen nykyisen apteekkiverkon täydentäjäksi voisi puolestaan parantaa palvelujen saatavuutta nykyisestä.

Nykyisin 82 prosenttia väestöstä asuu kolmen kilometrin säteellä apteekista. Jos apteekkiverkko optimoitaisiin huomioiden digitalisaation ja logistiikan mahdollisuudet sekä väestöennusteet, apteekkien lukumäärä voisi vähentyä neljänneksellä vuoteen 2025 mennessä ilman että palvelujen saavutettavuus juurikaan kärsisi. Kolmen kilometrin säteellä lähimmästä apteekista olisi edelleen 80 prosenttia ennusteväestöstä. Jos apteekkien määrä vähenisi puolella, kolmen kilometrin säteellä olisi edelleen 73 prosenttia ennusteväestöstä vuonna 2025. Tutustu selvityksen tuloksiin tarkemmin täällä.

”Digitalisaatio jää tyhjäksi sanaksi, jos se tarkoittaa vain sitä, että paperilomake siirtyy verkkoon tai paperinen resepti muuttuu sähköiseksi. Suomessa edessä oleva väestökehitys, eli esimerkiksi muuttoliike ja väestön ikääntyminen sekä siihen liittyvä huoltosuhteen muutos, on niin iso haaste, että yhteiskunnan uudistamisessa tarvitaan ennakkoluulotonta ja uudenlaista ajattelua”, Antti Kivelä sanoo.

Lue lisää aiheesta aiemmin tänä vuonna julkaistusta palveluverkkoselvityksestä, jonka mukaan jopa noin puolet nykyisistä terveyskeskuksista voitaisiin lakkauttaa vuoteen 2025 mennessä ilman, että palvelujen saavutettavuus juurikaan kärsisi.

Lisätiedot:
Antti Kivelä, johtaja, Sitra, puh. +358 294 618 265, antti.kivela@sitra.fi
Jarmo Rusanen, geoinformatiikan professori, Oulun yliopisto, puh. 040 588 5086, jarmo.rusanen@oulu.fi
Jukka Vahti, asiantuntija (viestintä), puh. +358 294 618 286, jukka.vahti@sitra.fi