EU-rahalla Suomi resurssiviisaaksi

EU:n Life-rahoitus tuo kunnille uusia mahdollisuuksia käynnistää suurhankkeita resurssitehokkuuden parantamiseksi Suomessa.

Sirpa Pietikäinen: ”Suomessa käytämme julkisia varoja liian usein väärin: ostetaan halpaa, huonoa ja ympäristöä kuormittavaa, kun ajatellaan että se on edullista. Kuntien hankintastrategiat pitää kirjoittaa uusiksi: niiden pitää olla resurssitehokkaita, innovatiivisia ja toteuttaa kestävän kehityksen määritelmää.”

Suomalaisilla kunnilla on pian mahdollisuus kehittää resurssiviisaita toimintatapoja Euroopan unionin rahoituksella. EU:n integroidun Life-rahoituksen uusi teema on resurssitehokkuus. ”Kyseessä on todella iso asia: uudentyyppinen, hankkeita yhdistelevä Life-rahoitus voi olla jopa 15–20 miljoonaa euroa ja 60 prosenttia hankkeen kokonaiskustannuksista. Hankkeet voivat olla täysin kansallisia, ja Suomella on hyvät mahdollisuudet rahoituksen saamiseen. Aikainen lintu nappaa madon nyt”, sanoi tutkimusjohtaja Laura Höijer ympäristöministeriöstä. Höijer kertoi uudesta rahoitusmahdollisuudesta Sitran Kansallinen resurssiviisaus -foorumissa keskiviikkona.

Resurssiviisaus on yksi EU:n kärkiteemoista, ja ensi vuonna ympäristökomissaari Janez Potocnikin johtama työryhmä julkistaa EU:n resurssitehokkuuteen tähtäävät pitkän tähtäimen lainsäädäntötoimet ja politiikkamuutokset.

”EU:n tuoreessa resurssitehokkuustiekartassa pääpaino on siellä, missä ovat myös suurimmat vaikutukset: liikenteessä, rakennuksissa ja ruuan tuotannossa. Esimerkiksi verotuksen painopistettä tulisi muuttaa työn verotuksesta resurssien käytön ja ympäristölle haitallisten toimien verottamiseen. Elinkaariajattelu vahvistuu, ja tuotannossa painopiste siirtyy jätteen synnyn ehkäisyyn eikä koskematonta luonnonresurssia saa ottaa tuotantoketjuun, jos materiaali on mahdollista saada kierrätetyistä tuotteista”, sanoi europarlamentaarikko ja resurssitehokkuustyöryhmän ainoa suomalaisjäsen Sirpa Pietikäinen.

Pietikäisen mukaan muutos kohti resurssiviisautta on Euroopalle elinehto, sillä ihmisen kannalta kriittiset maapallon luonnonvarat ovat ehtymässä ja kantokyvyn rajat on ylitetty ilmastonmuutoksen, biodiversiteetin ja typen kierron suhteen.

”Meidän pitää tuottaa sama hyvinvointi kymmeneksellä siitä määrästä resursseja, joita käytämme nyt. Suomessa käytämme julkisia varoja liian usein väärin: ostetaan halpaa, huonoa ja ympäristöä kuormittavaa, kun ajatellaan että se on edullista. Kuntien hankintastrategiat pitää kirjoittaa uusiksi: niiden pitää olla resurssitehokkaita, innovatiivisia ja toteuttaa kestävän kehityksen määritelmää. Hankinnoilla on iso kiihdyttävä merkitys, sillä 20 prosenttia BKT:stä tulee julkisten hankintojen kautta”, Pietikäinen sanoi.

Sitran järjestämä Kansallinen resurssiviisaus -foorumi kokosi keskiviikkona Finlandia-talolle lähes neljäsataa kuntapäättäjää, yrittäjää ja resurssitehokkuudesta kiinnostunutta.

”Esimerkiksi Saksassa luonnonvarojen kulutus on jo saatu kääntymään laskuun, vaikka talous kasvaa. Meidän iso tehtävämme Suomessa tulee olemaan sama, resurssikäänne. Tämä on Sitran missio. Maailmalla resurssiviisaudessa on kova pöhinä, mutta Suomessa tämä on vasta ensimmäinen suuri foorumi aiheesta ja olemme vasta heräämässä siihen, että tässä on kysymys taloudesta, bisneksestä ja hyvinvoinnista – Suomen tulevaisuudesta”, sanoi johtaja Jukka Noponen Sitrasta.

Sitra kehittää Suomessa ensimmäistä resurssiviisaan kaupungin toimintamallia Jyväskylässä, jossa haetaan kokeiluin ja hankkein resurssitehokkaita toimintatapoja yrityksiin ja julkiselle sektorille.

Lisätietoa sekä materiaalia tilaisuudesta tapahtumasivulla.