sisällön esikatselussa tai sisältösivulla.
Tuoreen tutkimuksen mukaan yli 70 prosenttia kansalaisista uskoo, että uudet sähköiset terveyspalvelut lisäävät asiakkaiden tyytyväisyyttä ja palvelujen käyttö helpottuu.
Tuula Tiihonen, Sitra: ”Sähköisten palvelujen avulla on mahdollista kohdistaa terveydenhuollon palveluja nykyistä paremmin ja siirtää terveydenhuollon painopistettä sairaanhoidosta terveyden edistämiseen.”
Suomalaiset suhtautuvat myönteisesti uusiin sähköisiin terveyspalveluihin, eli internetin ja puhelimen kautta käytettäviin omahoitopalveluihin. Sähköisten terveyspalvelujen entistä laajempi tarjonta koetaan hyvänä asiana: 74 prosenttia vastaajista pitää sähköisten palvelujen lisääntymistä myönteisenä kehityssuuntana. Tämä ilmenee Sitran Taloustutkimuksella teettämästä kyselytutkimuksesta, johon haastateltiin 1085 suomalaista.
Kyselyn mukaan lähes joka toinen suomalainen, 43 prosenttia, uskoo käyttävänsä sähköisiä terveyspalveluja seuraavan vuoden aikana, mikä tarkoittaisi runsaan 20 prosentin kasvua tähän hetkeen verrattuna. Sähköisiä terveyspalveluja aikovat käyttää myös yli 65-vuotiaat vastaajat (42 prosenttia).
Sähköiset terveyspalvelut koetaan hyödyllisiksi – tarjonta suppeaa
Sähköisistä terveyspalveluista tutuimpia olivat sähköinen ajanvaraus, tiedonhankinta terveydestä ja reseptien uusiminen sähköisesti. Sähköisten palvelujen käyttö koetaan myös erittäin hyödylliseksi. 74 prosenttia suomalaisista uskoo myös, että sähköiset omahoitopalvelut lisäävät tyytyväisyyttä terveyspalveluihin ja että palvelujen käyttö helpottuu.
”Tulokset osoittavat, että nykyinen palvelutarjonta koetaan suppeaksi ja uusia palveluja odotetaan varovaisen toiveikkaasti. Suomalaiset käyttävät nettiä laajasti, ja siksi netti- ja mobiilipohjaiset palvelut olisivat luonteva lisäys terveyspalvelujen tarjontaan”, sanoo omahoitopalveluista vastaava johtava asiantuntija Tuula Tiihonen Sitrasta.
Sitran tavoitteena on laajentaa kansalaisille suunnattuja sähköisiä terveyspalvelumahdollisuuksia, ja Sitralla on parhaillaan käynnissä useita aiheeseen liittyviä kokeiluja ja pilottihankkeita, kuten sähköinen äitiyskortti ja potilaiden omahoitovideot. Sitralla on valmisteilla myös kokeiluja erilaisista matalan kynnyksen terveyspalvelupisteistä, joissa kokeillaan terveydentilan seurantalaitteita sekä etäyhteyksiä lääkäriin. Tavoitteena on kytkeä omahoito osaksi terveydenhuollon järjestelmiä siten, että kansalaisesta tulee omien terveystietojensa omistaja.
”Ihmisten suhtautuminen terveydenhoitoon on suuressa muutoksessa. Suuri osa ihmisistä haluaa tarkkailla terveyttään, pitää itsestään parempaa huolta ja sairastuessaan tuntea oman hoitoprosessinsa ja vaikuttaa siihen. Kun yhteiskuntaan saadaan perinteisten terveydenhuollon rinnalle enemmän sähköisiä palveluja, siihen on entistä paremmat mahdollisuudet”, Tiihonen sanoo.
Kyselytutkimuksen mukaan kansalaiset kelpuuttaisivat sähköiset omahoitopalvelut erityisesti rutiininomaisiin ja yksinkertaisiin terveydenhoidon tilanteisiin, kuten ajanvaraukseen, neuvontaan ja konsultointiin, laboratoriotestien ja tutkimustulosten seurantaan sekä lääkeannostelun muuttamiseen. Peräti 83 prosenttia vastaajista haluaisi sähköisten palvelujen kautta mahdollisuuden seurata läheistensä terveydentilaan liittyviä asioita. Tämä helpottaisi vastaajien mukaan tiedonkulkua ja asioiden hoitamista sekä parantaisi erityisesti ikääntyvien omaisten turvallisuutta ja hoidon laatua.
Luotettavalle kansalaisille suunnatulle terveystiedolle on kyselyn tulosten mukaan myös suuri kysyntä. Peräti 71 prosenttia vastaajista ilmoitti etsineensä internetistä terveystietoa tai tietoa sairauksien hoidosta. Ikäryhmittäin tietoa oli haettu sitä useammin, mitä nuoremmasta vastaajasta oli kyse. Valtaosa etsi hakemaansa tietoa Googlen tai muun hakukoneen kautta (79 prosenttia), mutta lähes joka viides haki tietoa myös virallisten terveystiedon kanavien kautta, kuten Terveyskirjaston kautta (17 prosenttia).
Taloustutkimus toteutti Sitran toimeksiannosta Sähköiset omahoitopalvelut -tutkimuksen helmi-maaliskuussa 2013 haastattelemalla 1085 suomalaista, joista 54 prosenttia haastateltiin internetin kautta ja 46 prosenttia puhelimitse.
Lisätietoja:
Tuula Tiihonen, johtava asiantuntija, Sitra
+358 294 618 269
Antti Kivelä, johtaja, Sitra
+358 294 618 265
