sisällön esikatselussa tai sisältösivulla.
Miksi joku selviää rankasta lapsuudesta ehjänä ja vahvana ihmisenä siinä missä joku toinen murtuu ja kärsii loppuikänsä? Määrittääkö kasvuympäristömme sen, millaisiksi aikuisiksi tulemme vai onko persoonallisuutemme koodattu geeneihimme jo syntyessämme? Mitä geenit ylipäätään voivat kertoa meistä, sairastumisriskeistämme ja ihmisyydestä ylipäätään?
Näitä ja monia muita kysymyksiä pohdittiin tällä viikolla Sitran ja DocPointin yhteistyössä järjestämissä Genetic Me -elokuvan näytöksissä ja niiden yhteydessä järjestetyissä asiantuntijakeskusteluissa eri puolilla Suomea.
Kiinnostus geenejä ja genomitiedon hyödyntämisen mahdollisuuksia kohtaan näyttää olevan Suomessa juuri nyt suurta: Helsingissä, Tampereella, Turussa, Jyväskylässä ja Oulussa keskiviikkona samanaikaisesti järjestetyissä näytöksissä oli paikalla yhteensä lähes 700 elokuvakävijää. Tämä on Docpointin toiminnanjohtajan Ulla Bergströmin mukaan yksittäisille teatterinäytöksille erinomainen katsojamäärä.
”Etänäytösten yleisömäärä on erinomaisen hyvä. Helsingissä festivaaliviikon pöhinä saa yleisön huomion helpommin kiinnittymän festivaalin ohjelmistoon, mutta yksittäiset muiden paikkakuntien etänäytökset ovat haastavampia markkinoida”, Bergström kertoo.
Hänen mukaansa erityiskiitos kiinnostuksesta kuuluu näytösten yhteydessä järjestetyille asiantuntijakeskusteluille.
”Olen erityisen iloinen Sitran kanssa tehdystä yhteistyöstä, koska olemme nyt selvästi pystyneet tarjoamaan kokonaisuuden, joka kiinnostaa ihmisiä, eli dokumenttielokuvan ja paikalliset asiantuntijat samassa paketissa”, Ulla Bergström sanoo.
Keskusteluissa mukana genomitiedon uhat ja mahdollisuudet – pelisääntöjä kaivataan
Genetic Me (ohj. Pernille Rose Grønkjær) on elokuva, joka kuvaa oivaltavasti ja yleistajuisesti haluamme ymmärtää ihmisyyttä ja itseämme tieteen avulla. Elokuvassa tanskalainen tiedetoimittaja Lone Frank matkustaa ympäri maailmaa tapaamaan alan huippututkijoita, jotta hän voisi paremmin ymmärtää omaa oikullista persoonallisuuttaan – ja kenties myös muuttaa sitä.
Esimerkiksi Helsingin Savoy-teatterissa järjestetyn näytöksen yhteydessä käydyssä paneelikeskustelussa panelistit eli käyttäytymisgenetiikan tutkijatohtori Antti Latvala, oikeuspsykiatriaan erikoistuva lääkäri Mika Rautanen ja vanhempi tutkija, lääketieteen tohtori Elisabeth Widén Suomen molekyylilääketieteen instituutista pääsivät vastaamaan yleisön kysymyksiin muun muassa siitä, onko suomalaisten geeniperimästä löydetty sairastumisriskien lisäksi mitään myönteistä sekä siihen, mikä on genomitiedon hyödyntämisessä ”worst case scenario”, eli mihin se voi pahimmillaan johtaa.
Helsingin keskustelua moderoi Sitran johtava asiantuntija Tuula Tiihonen. Sitra oli aktiivisesti mukana keväällä valmistuneen kansallisen genomistrategian valmistelussa.
”Kuka tahansa voi jo nyt tilata itselleen geenitestin verkossa. Testien nopea yleistyminen ja nyt nähty suuri kiinnostus Genetic Me -elokuvaa kohtaan ovat osoituksia siitä, että genomitiedon hyödyntäminen eri tavoilla on iso trendi, joka vastedes vain vahvistuu ja joka herättää paitsi kiinnostusta, myös kysymyksiä. Siksi tarvitsemme kansallisen genomistrategian ja siinä määriteltyjä toimia, jotka osaltaan luovat pelisääntöjä ja edellytyksiä genomitiedon käytölle suomalaisten terveyden hyväksi”, Tiihonen sanoo.
Suosittelemme