Hallituksen muodostaminen Suomessa nojaa osin kirjoittamattomiin sääntöihin

Suomalaisen kansanvallan ja päätöksenteon kannalta keskeistä hallituksen muodostamisen prosessia on kuvattu tai dokumentoitu hyvin vaihtelevasti tai joiltain osin ei ollenkaan. Kullakin toimijalla, niin puolueilla, eduskunnalla, valtioneuvoston kanslialla kuin tasavallan presidentilläkin on oma, osin vaihtelevakin, roolinsa prosessissa. Kokemuspohjaan, keskinäisiin sopimuksiin ja osin vakiintuneisiin menettelytapoihin perustuva prosessi on kuitenkin sujunut tähän saakka pääosin ongelmitta. Tiedot ilmenevät tuoreesta Sitran selvityksestä Miten Suomeen muodostetaan hallitus.

Esimerkit maailmalta osoittavat, että nopeasti muuttuvassa poliittisessa toimintaympäristössä epävarmempaan tulevaisuuteen varautuminen on tarpeen myös hallituksen muodostamisen prosessien osalta. Selvityksen on kirjoittanut valtiosääntöoikeuden tohtori Lia Heasman Deloittelta.

Yhdessä Sitran vanhemman neuvonantajan, lukuisten hallitusneuvottelujen kokemusasiantuntijan, Jouni Backmanin kanssa hän on haastatellut yhteensä 25 vuosien 2011, 2015 ja 2019 vaalien jälkeisten hallitusneuvottelujen keskeistä toimijaa ja koonnut yhteen sekä aiemmin julkaisematonta että ennestään julkista dokumentaatiota.

Lia Heasmanin mukaan hallitusneuvottelut, eli käytännössä hallituksen muodostamisen neuvotteluvaihe ja kompromissien löytäminen, on aivan keskeinen osa suomalaista demokratiaa.

”Perustuslain säätelemän muodollisjuridisen prosessin ympärille on muodostunut erinäisiä käytäntöjä ja tapoja, jotka varmistavat tietynlaisen yhteneväisyyden prosessien välillä. Samanaikaisesti ne myös mahdollistavat prosessien vaihtelevaisuuksia eri vuosina. Prosessi on vahvasti poliittinen ja sen vuoksi prosessin tulee sallia muuntautumista eri puolueiden ja eri hallitusmuodostajien tarpeisiin. Prosessissa tulee olla tietynlaista jatkuvuutta ja mahdollisuus nojautua aikaisempiin kokemuksiin ja dokumentaatioon, sillä hallitusmuodostajan rooli ja vetovastuu voi olla uusi niin hallitusmuodostajalle kuin myös puolueellekin” Heasman sanoo.

”Tulevaisuuden hallituksen muodostajalle käsikirja voi olla tarpeen”

Selvitys on osa Sitran Kansanvallan peruskorjaus -projektia, joka tukee suomalaisen kansanvallan uudistumiskykyä tekemällä muun muassa erilaisia selvityksiä sekä käynnistämällä ja rahoittamalla kokeiluja eri puolilla Suomea. Työ pohjautuu Sitran vanhempien neuvonantajien Jouni Backmanin ja Liisa Hyssälän tekemään ja laajaan tausta-aineistoon perustuvaan Kansanvallan peruskorjaus -työpaperiin, joka julkistettiin vuonna 2018. Jouni Backmanin mukaan selvitystyön yhteydessä nousi yllättäen esiin hallituksen muodostamiseen liittyvän prosessin dokumentoinnin vähäisyys.

”Vaalien ohella merkittävimmässä demokraattisen päätöksenteon prosessissa on luotettu kirjaamattomaan kokemustietoon. Tulevaisuuden hallituksen muodostajille prosessin kuvaava käsikirja saattaa kuitenkin olla tarpeen, koska tässä vaativassa tehtävässä ollaan usein ensimmäistä kertaa, ”, Backman sanoo.

Sitran Uudistumiskyky-teeman johtajan Antti Kivelän mukaan pitkään suhteellisen vakaina pysyneitä kansanvaltaisia toimintatapoja ja toimijoita haastetaan juuri nyt voimakkaammin kuin aiemmin niin Suomessa kuin maailmalla. Monissa maissa esimerkiksi puoluekenttä on viime vuosina ollut myllerryksessä. Samalla myös poliittiset jakolinjat ovat menneet osin uusiksi, mikä saattaa vaikeuttaa kompromissien tekemistä tulevaisuudessa.

”Nopeasti muuttuvassa ja arvaamattomassa maailmassa suomalaisen yhteiskunnan selviytymis- ja kilpailukyky riippuu pitkälti kansallisen päätöksenteko- ja hallintojärjestelmän tehokkuudesta. Siksi olemme Kansanvallan peruskorjaus -projektissa halunneet tarkastella aihepiiriä viime vuosien aikana mahdollisimman laaja-alaisesti. Nyt julkistetulla selvityksellä pyritään myös lisäämään päätöksenteon läpinäkyvyyttä ja tuottamaan aineistoa tutkimuskäyttöön”, Kivelä sanoo.