archived
Arvioitu lukuaika 4 min
Tämä sivu on arkistoitu ja saattaa sisältää vanhentunutta tietoa

HINKUmappi kerää ja jakaa tietoa kustannuksia ja päästöjä vähentävistä ilmastoteoista

SYKE on avannut ilmastotekoja esittelevän HINKUmappi-verkkopalvelun. Se tarjoaa kansalaisille, yrityksille, yhteisöille ja asiantuntijoille kanavan jakaa ja saada tietoa muun muassa rakennusten energiatehokkuudesta ja uusiutuvan energian ratkaisuista.

Kirjoittaja

Tuula Sjöstedt

Asiantuntija, viestintä ja yhteiskuntasuhteet, Globaali kiertotalous

Julkaistu

Suomen ympäristökeskuksen ja Sitran tiedote 27.3.2012
 

Suomen ympäristökeskus on avannut ilmastotekoja esittelevän HINKUmappi-verkkopalvelun. HINKUmappi tarjoaa kansalaisille, yrityksille, yhteisöille ja asiantuntijoille kanavan jakaa ja saada tietoa muun muassa rakennusten energiatehokkuudesta ja uusiutuvan energian ratkaisuista. Palvelussa on jo nyt 142 toteutettua toimenpidettä. Moni hanke on paitsi vähentänyt energiankulutusta, myös poikinut toteuttajalleen tuntuvia rahallisia säästöjä.

– HINKUmappi tarjoaa tietoa käytännön ratkaisuista, käyttäjien kokemuksista, kannattavuudesta, kustannuksista ja ilmastovaikutuksista. Palvelu vastaa kasvaneeseen kysyntään saada konkreettista tietoa energiatehokkuuteen tai hajautettuun energiantuotantoon liittyvistä toimenpiteistä. Järjestelmän tarkoituksena on tulevaisuudessa toimia myös edelläkävijäkuntien kokonaispäästömuutosten seurannan työkaluna, professori Jyri Seppälä Suomen ympäristökeskuksesta sanoo.

Palvelu toteutetaan yhteistyössä käyttäjien eli yksityishenkilöiden, yritysten, yhteisöjen ja asiantuntijaorganisaatioiden kanssa. HINKUmappiin voi kuka tahansa lisätä tietoja omista ilmastoteoista ja energiahankkeista. Samoin kuka tahansa voi tutustua toisten lisäämiin toimenpiteisiin sekä jakaa niitä muun muassa sosiaalisen median forumeilla.

Esimerkiksi omakoti- tai rivitaloasukas löytää oman päätöksentekonsa pohjaksi tietoa öljylämmitteisten pientalojen energiaremonteista, sähköntuotannosta tuulivoimaloin ja aurinkopaneelein tai passiivitalon rakentamisesta. Hankkeiden toteuttajiin voi ottaa yhteyttä, mikäli nämä ovat antaneet yhteystietonsa.

Edelläkävijöiden näyteikkuna

HINKUmappi on kehitetty osana Kohti hiilineutraalia kuntaa -hanketta (HINKU), jossa kunnat, yritykset ja asukkaat vähentävät yhteisvoimin kasvihuonekaasupäästöjä. HINKU-hankkeen kuntia ovat Kuhmoinen, Mynämäki, Padasjoki, Parikkala ja Uusikaupunki. Ne ovat sitoutuneet 80 prosentin päästövähennykseen vuoteen 2030 mennessä vuoden 2007 tasosta. Lisäksi Asikkala, Ii, Laitila, Masku, Nousiainen ja Rautjärvi ovat mukana kumppanuuskuntina ja valmistelevat päästövähennystavoitteiden asettamista.

HINKUmappiin on tarkoitus kerätä vuoden loppuun mennessä HINKU-kuntien kaikki vuoden 2007 jälkeen toteutetut toimenpiteet, joita on jo satoja. Erityisesti Uusikaupunki on edistynyt päästöjen vähentämisessä huomattavan ripeästi.

HINKUmappiin on jo nyt saatu toimenpiteitä myös muista kunnista, etenkin Vaasan ja Oulun seudulta. Tiedot on kerätty Suomen ympäristökeskuksen ja Sitran Edelläkävijät parhaiden ekokäytäntöjen edistäjinä -hankkeessa, jossa kartoitettiin noin 240 ilmastonmuutoksen hillinnän edelläkävijää. Mappia ovatkin tervetulleita käyttämään kaikki toimijat riippumatta siitä, missä kunnassa hanke on toteutettu.

Tietojen keruuseen ovat osallistuneet tähän mennessä Suomen ympäristökeskuksen ja Sitran lisäksi Oulun yliopiston Thule-instituutti, Vaasan yliopiston Levón-instituutti, Benet Oy sekä useat yksityishenkilöt, kunnat ja yritykset. Hankkeen kumppaneita ovat lisäksi Ilmatieteen laitos, Kuntaliitto, Motiva, Itämeren kaupunkien liiton ympäristökomissio, MTK ry ja Aalto-yliopiston Maankäyttötieteiden laitos.

Esimerkkejä HINKUmapissa olevista hankkeista

Uusikaupunki

Viiden asunnon rivitalon suunnittelussa on otettu energiatehokkuus erityisesti huomioon ja jokaiseen asuntoon on asennettu varaavaan takkaan savupiippuvaraaja, katolle aurinkokeräimet ja ilmanvaihtoon passiivista maalämpöä hyödyntävä esilämmitys. Perinteisiin ratkaisuihin nähden lisähintaa on tullut noin 8 000 euroa ja säästöä kertyy noin 2 000 euroa vuodessa. Päästöt ovat normiratkaisuja 25 tonnia pienemmät vuositasolla. Lue lisää >

Mynämäki

Keskitalon puutarha vaihtoi raskaan öljyn hakkeeseen ja sai aikaiseksi noin 2 000 tonnia päästösäästöjä vuositasolla. Kokeilussa on myös LED-valaistus suurpainenatriumlamppujen tilalla. Öljystä hakkeelle siirtyminen maksaa itsensä takaisin noin viidessä vuodessa. Lue lisää >   

Padasjoki

Lähes kaikkiin kunnan kiinteistöihin tehtiin joukko veden säästöön tähtääviä toimenpiteitä. Kokonaiskustannus oli 15 000 € ja hanke maksaa itsensä takaisin jopa alle kahdessa vuodessa. Kustannuksia on seurattu yli vuoden ja säästöä on tullut keskimäärin 30 prosenttia. Päästövähennys on noin 17 tonnia. Lue lisää >

Parikkala

Tarnalan kyläkoulu vaihtoi vanhan öljykattilan hakelämmitysjärjestelmään. Säästöjä syntyy vuositasolla noin 9 000 euroa ja päästövähennys on 41 tonnia. Lue lisää >  

HINKU ja edelläkävijät verkossa

Lisätietoja

professori Jyri Seppälä, Suomen ympäristökeskus, puh. 040 740 1708, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi

Suunnitteluinsinööri, Pasi Tainio, Suomen ympäristökeskus, puh. 040 350 7361, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi

Johtava ekotehokkuusasiantuntija Karoliina Auvinen, Sitra, puh. 050 330 5148, etunimi.sukunimi@sitra.fi

Olet nyt varjossa ""Default shadow"". Poistu