Hyvinvoinnilla on myönteisiä vaikutuksia talouteen

Poliittisia toimenpiteitä arvioidaan edelleen liikaa yksinkertaisen kustannus-hyötyanalyysin kautta, vaikka politiikan sosiaaliset ja hyvinvointivaikutukset ovat merkittäviä, ja niillä puolestaan on vaikutusta myös talouteen. Tätä mieltä on YK:n onnellisuusraporttien kirjoittaja ja tutkija John F. Helliwell.

”Hallitusten pitää ottaa oppia hyvinvointitutkimuksesta niin talouspoliittisessa päätöksenteossa kuin terveydenhuollossakin – ja se kannattaa. Hyvinvoinnilla on myönteisiä vaikutuksia koko yhteiskuntaan ja myös talouteen”, Helliwell sanoo.

Sitran ja New Economics Foundationin kanssa toteutetussa tutkimuksessa analysoidaan pitkälle kehittyneiden yhteiskuntien uudenlaisia hyvinvointiongelmia ja -mahdollisuuksia nopeasti muuttuvassa toimintaympäristössä. Hankkeen tuloksena syntynyt julkaisu Well-being and beyond kannustaa päättäjiä hyvinvoinnin kokonaisvaltaisempaan ymmärtämiseen, joka vaatii monen eri alan tutkimustulosten ja asiantuntemuksen hyödyntämistä.

”Perinteisten puuteongelmien oheen on syntynyt uusia elämäntapoihin ja henkiseen hyvinvointiin liittyviä ongelmia, joihin päättäjien tulisi kiinnittää nykyistä enemmän huomiota. Tämän tueksi tarvitaan aiempaa laajempaa hyvinvointikäsitystä ja -keskustelua, ja yhteiskunnallisen päätöksenteon ja uusien hyvinvointimittarien tulisi perustua nykyistä kokonaisvaltaisempaan hyvinvoinnin viitekehykseen”, sanoo Sitran johtava asiantuntija, Sitra Fellow Timo Hämäläinen, yksi kirjan kirjoittajista.

Taloustieteilijä Helliwellin mukaan hyvinvointia voidaan edistää julkisella sektorilla yksinkertaisin toimenpitein, jotka pohjautuvat uuteen tutkimukseen. Esimerkiksi Britanniassa Exeterissä vanhustenhuollossa ikäihmiset on otettu mukaan palvelutalon sisustuksen suunnitteluun, mikä on lisännyt sosiaalisia kontakteja, asiakkaiden tyytyväisyyttä ja jopa vähentänyt lääkärikäyntejä. Koreassa työllisyyttä ja hyvinvointia painottavalla talouspolitiikalla ja Vihreän Korean visiolla saatiin käännettyä talous ja hyvinvointi nousuun finanssikriisin jälkeen. Työpaikoilla luottamuksella ja sosiaalisella kontekstilla on enemmän merkitystä kuin palkkatasolla.

”Niillä työpaikoilla, joilla luottamus johtoon kasvaa kymmenpisteisellä asteikolla vain yhden pisteen, on sama vaikutus tyytyväisyyteen kuin yli 30 prosenttia korkeammilla tuloilla. Silti niin julkisen ja yksityisen sektorin työpaikoilla 30 viime vuoden aikana tuloerot ovat kasvaneet ja luottamus on vähentynyt”, Helliwell kirjoittaa tuoreessa, 9. huhtikuuta julkaistavassa Well-being and beyond -julkaisussa.

Sitra Debatti: Hyvinvoinnin lähteet niukan talouskasvun ja budjettileikkausten maailmassa

Programme:

Discussion is moderated by Veera Heinonen, Director, Sitra

13:30
Coffee

14:00
Welcoming words and project background
Sitra fellow Timo Hämäläinen

Crisis of Coherence
Professor Maureen O’Hara, National University, La Jolla, California

Centrality of Social Relationships
Professor John Helliwell, University of British Columbia, Vancouver

Problem of Choice and Policy Implications
Timo Hämäläinen

European Well-being Advantage
Councellor Agnes Hubert, Bureau of European Policy Advisers (BEPA), European Commission

Comments by Dr. Päivi Lipponen, Chair, Parliamentary Committee for the Future 

Discussion

Tilaisuuden puhujat lyhyesti:

John F. Helliwell kanadalainen taloustieteilijä ja yksi YK:n vuosittaisen onnellisuusraportin kirjoittajista. Halliwell on University of British Columbian emeritusprofessori ja johtaa sosiaalisen vuorovaikutuksen, identiteetin ja hyvinvoinnin tutkimuksen ohjelmaa kanadalaisessa CIFAR-tutkimusinstituutissa.

Agnès Hubert toimii Euroopan komission Eurooppa-politiikan neuvonantajien toimistossa (BEPA) työ- ja sosiaalipolitiikan, perusoikeuksien ja sukupuolikysymysten asiantuntijana.

Maureen O’Hara psykologian professori, National University, La Jolla.

Timo Hämäläinen Sitra Fellow, Sitran strategisen tutkimuksen johtava asiantuntija.