sisällön esikatselussa tai sisältösivulla.
On arvioitu, että noin 800 000 suomalaista tekee säännöllisesti vapaaehtoistyötä. Vielä tätäkin useammalla on aikaisemmin kertynyttä kokemusta ja monipuolista osaamista järjestöllisestä työstä, koulutuksesta tai harrastuksista. Harrastustoiminnassa ja vapaaehtoistyössä hankitaan osaamista, josta on hyötyä työelämälle.
”Tulevaisuuden työelämän ja osaamisen kehittämisen kannalta ei ole yhdentekevää, miten harrastustoiminnassa ja vapaaehtoistyössä kertynyttä osaamista hyödynnetään”, sanoo Sitran Työelämän taitekohdat -avainalueen vetäjä Mikko Hyttinen.
Usein palkkatyön ja virallisen koulutusjärjestelmän ulkopuolella hankittu osaaminen on relevanttia työelämässä menestymisen kannalta.
”Vai mitä tuumaat esimerkiksi 17 000:en ihmisen ruokahuollon ja majoituksen järjestämisestä keskelle metsää tai vapaaehtoisten johtamisesta massiivisen öljyvahingon ympäristövaikutusten torjumiseksi? Molemmat esimerkit ovat todellisia tilanteita, joissa valtavia inhimillisiä ponnistuksia toteutetaan vapaaehtoisvoimin”, Hyttinen jatkaa. Vastaavia esimerkkejä riittää: jokaisen yhdistyksen tai järjestön onnistuneen taloushallinnon, vaikuttavan viestinnän ja johdonmukaisen toiminnan suunnittelun takana on uniikkia osaamista, joka jalostuu näissä toimissa päivittäin.
Sitra ja Suomen Partiolaiset uskovat, että vastaavuuksia järjestöllisen koulutuksen ja virallisen koulutusjärjestelmän välillä tulisi tunnistaa ja hyväksi lukea nykyistä laajemmin. Näin paitsi saavutettaisiin kipeästi kaivattuja säästöjä, myös nopeutettaisiin valmistumista ja karsittaisiin päällekkäisyyttä opetuksesta. Tämän lisäksi vapaaehtoistyössä ja palkkatyössä hankittua työkokemusta ja osaamista tulisi katsoa kokonaisuutena arvottamatta osaamista sen mukaan, millä yhteiskunnan osa-alueella tai sektorilla osaaminen on hankittu.
”Oman osaamisen tunnistamisesta ja kyvystä sanoittaa se oikein hyötyisi työelämässä suunnistavan työntekijän lisäksi myös valveutunut työnantaja, joka ymmärtää tämän osaamisen hakijan kilpailuetuna”, Hyttinen kertoo.
Suomen Partiolaiset ja Sitra haluavat nostaa esiin konkreettisia tapoja, joilla virallisen koulutusjärjestelmän ulkopuolella kertynyttä osaamista voidaan hyödyntää nykyistä tehokkaammin. Osaamisen tunnustamisesta hyötyvät kaikki osapuolet: yksilöt saavat eväitä työllistymiseen, kolmannen sektorin työn ja koulutuksen arvo yhteiskunnassa tulee näkyväksi ja työnantajien ymmärrys työnhakijoiden osaamisesta laajenee.
Suomen Partiolaisten puheenjohtaja Anna Munsterhjelm kertoo, että työ osaamisen validoimiseksi on ollut partiossa käynnissä jo vuodesta 2013. Järjestöllistä koulutusta pyritään lukemaan osaksi opintoja mahdollisimman laajasti, ja osaamista ja leiripestejä opetetaan sanoittamaan työelämän kielelle.
”Harmillisen usein harrastukset mainitaan vielä ansioluetteloissa vain lyhyenä luettelona, vaikka olisi kaikkien kannalta hyödyllisempää kuvailla, mitä harrastuksissa ja vapaaehtoistyössä on käytännössä oppinut ja miten se linkittyy työelämän vaatimiin taitoihin. Juuri tätä osaamisen sanoittamista työnantajien ymmärtämälle yleiskielelle olemme lähteneet partiossa harjoittelemaan esimerkiksi sähköisten osaamismerkkien ja Roihu-suurleirin leiripestien kanssa. Omasta osaamisesta saa annettua paljon kattavamman ja monipuolisemman kuvan, kun kertoo rohkeasti käytännön esimerkkejä ja muistaa välttää kompastumisen harrastusyhteisön omaan sanastoon”, sanoo Munsterhjelm.
Vaikka hanketta tehdään nyt aluksi partiolaisten kanssa, tavoitteena on saada järjestöt laajasti mukaan, jotta löydetään paras mahdollinen tapa validoida virallisen koulutusjärjestelmän ja työelämän ulkopuolella hankittua osaamista. Suomen Partiolaisten ja Sitran yhteistyöhankkeessa luodaan kuvaus työkaluista, jota erityisesti järjestöt ja työnhakijat voivat hyödyntää osaamisen todentamisessa. Työkalut julkaistaan syksyllä 2017, jolloin ne ovat kaikkien hyödynnettävissä.
Suosittelemme