sisällön esikatselussa tai sisältösivulla.
Suomen talouteen olisi saatavissa lisää tehoja ja uutta vauhtia, jos edes osa kuntien ja valtion yhteensä noin 35 miljardin euron hankinnoista tehtäisiin tulosperusteisesti. Säästöpotentiaali on jopa puoli miljardia euroa. Samalla julkinen sektori voisi avata latua uusille innovaatioille ja kasvulle. Muun muassa vaikuttavuusinvestoimisen mallit tarjoavat työkaluja tulosperusteisiin hankintoihin.
”Ainakin joka toinen julkinen hankinta olisi mahdollista tehdä tulosperusteisilla malleilla nykyistä vaikuttavammin”, sanoo Hanselin kilpailutuskonsultti Jussi Pyykkönen, joka on laatinut aiheesta käsikirjan valtion, kuntien ja virastojen käyttöön.
Euroopan komissio on arvioinut, että Suomen julkinen sektori tekee vuosittain hankintoja noin 35 miljardin euron arvosta. Tästä summasta suuri osa kohdistuu erilaisiin palveluihin liikenteestä hoivaan ja koulutuksesta terveydenhoitoon.
”Julkiset hankinnat eivät ole ”vain” hankintoja, vaan niiden kautta voidaan tavoitella huomattavia myönteisiä vaikutuksia yhteiskunnassamme ja samalla tehostaa miljardien eurojen verotulojen käyttöä”, muistuttaa Sitrassa vaikuttavuusinvestoimisen tiimiä vetävä Mika Pyykkö.
Julkisia hankintoja tulisikin johtaa osana talous- ja elinkeinopolitiikkaa, eikä omana erillisenä saarekkeenaan. Myös OECD on kiinnittänyt huomiota siihen, ettei Suomi ota palvelu- ja tuotehankinnoistaan kaikkea hyötyä irti. Maailmalla on runsaasti esimerkkejä innovaatioista, joiden syntyyn julkinen sektori on antanut ostoillaan kunnon sysäyksen. Niitä ovat muun muassa GPS-paikannus ja kosketusnäyttöteknologia.
Uudistumiskyky testissä – koulutukselle tarvetta
Perinteinen suoriteperusteinen lähestymistapa ei jätä juurikaan tilaa uudelle ajattelulle. Kun hankintayksikkö määrittelee tarkoin hankinnan kohteena olevan palvelun tai palveluketjun, palveluntarjoajan tehtäväksi jää lähinnä kokonaisuuden hinnoittelu.
Tulosperusteisuus kääntää kuvion toisinpäin: se antaa markkinoiden kehittää ja kokeilla uusia toimintamalleja. Julkisen sektorin ostaja määrittelee vaikuttavuustavoitteet ja niiden saavuttamista parhaiten kuvastavat mittarit. Tämän jälkeen palveluntarjoajat ehdottavat keinoja, jotka vievät tehokkaimmin kohti asetettuja tavoitteita. Pisimmilleen vietynä julkinen raha ei liiku ennen kuin tulokset on todennettu.
”Tulosperusteisuus auttaa kehittämään julkisia hankintoja asiakaslähtöisempään suuntaan. Edullinen yksikköhinta tai suuri määrä ei paljon lohduta, jos palvelu ei toimi”, Pyykkönen huomauttaa.
Vaikuttavat hankinnat eivät ole hokkuspokkus-juttu. Tarvitaan pitkän aikavälin strategista otetta, poikkihallinnollista yhteistyötä ja vahvaa laskentaosaamista eli kokonaiskustannusten ja tulosten analysointia rivihintojen sijaan. Nykyistä avoimempi vuoropuhelu julkisen sektorin ja palveluja tarjoavien yritysten kanssa on niin ikään tarpeen. Avainasemassa tässä kaikessa ovat tietenkin kuntien ylin johto ja hankinta-asiantuntijat.
”Julkishallinnon uudistuksessa maakunnille annetaan sote-palveluiden tilaajan rooli, kun taas terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen jää edelleen kuntien vastuulle. Onkin ensiarvoisen tärkeää varmistua siitä, että molemmille tasoille kertyy tulosperusteista hankintaosaamista”, Pyykkö painottaa.
Vaikuttavuusinvestoiminen yksi työkalu tulosperusteisiin hankintoihin
Sitran Suomeen tuoma vaikuttavuusinvestoiminen tarjoaa niin valtiolle kuin kunnille työkaluja tulosperusteiseen hankintaan. Yksi sen toteutusmuodoista on tulosperusteinen rahoitussopimus (Social Impact Bond, SIB). Sen pohjalta Suomessa on rakennettu jo kaksi hanketta ja uusia on kehitteillä yli 20 kunnan kanssa.
SIB-mallissa yksityiset sijoittajat rahoittavat hyvinvointia edistävän toiminnan ja kantavat siihen liittyvän taloudellisen riskin. Jos yhdessä asetetut taloudelliset- ja hyvinvointitavoitteet saavutetaan, kunta säästää aiempiin kustannuksiin verrattuna ja palauttaa osan tuosta säästöstä sijoittajille. Näin sijoittajat saavat pääomansa takaisin ja sille kohtuullisen tuoton. Jos taas tavoitteisiin ei päästä, veroeurot eivät liiku.
”Julkinen sektori sahaa itseään jalkaan, kun se leikkaa edistävästä ja ehkäisevästä toiminnasta. Tulosperusteinen rahoitussopimus mahdollistaa tällaiset palvelut ja vieläpä budjettikehyksen ulkopuolella ilman taloudellista riskiä”, Pyykkö muistuttaa.
Suomen ja Pohjoismaiden ensimmäinen SIB edistää työhyvinvointia julkisella sektorilla. Siinä ovat tilaajina Lounais-Suomen maistraatti, Savon koulutuskuntayhtymä ja Nurmijärven kunnan Aleksia-liikelaitos. Niiden yhtensä noin 1 300 työntekijää saavat työterveyspalveluja, joiden tavoitteena on lisätä hyvinvointia ja vähentää sairaspoissaoloja. Tulosmittarina toimivat siis sairaspoissaolopäivät.
Toinen, vielä tänä syksynä käynnistyvä SIB edistää maahanmuuttajien nopeaa työllistymistä ja kotoutumista. Siinä tilaajana on työ- ja elinkeinoministeriö ja tulosmittariksi valittiin vaikutukset työmarkkinatuen maksamiseen ja verotulojen kertymiseen.
”Tulosperusteinen hankinta ei luonnollisestikaan sovellu jokaiseen tarpeeseen, mutta on hyvä muistaa, että myös suoriteperusteisiin hankintoihin on mahdollista sisällyttää tulosperusteisia aineksia”, Pyykkönen sanoo.
Uuden hankintalain on määrä astua voimaan tämän vuoden lopulla. Laki on parhaillaan eduskunnan käsiteltävänä. Siihen sisältyy uudistuksia, jotka antavat hankintayksiköille lisää mahdollisuuksia innovatiivisuuteen ja kokeilukulttuurin tukemiseen.
”Myös nykyinen laki mahdollistaa vaikuttavat hankinnat, joten lainsäädäntö ei ole este. Jos edes viisi prosenttia julkisista hankinnoista suunnattaisiin aidosti tuotekehityksen tai uusien prototyyppien kehittämiseen, panostus olisi valtava. Siihen liittyy riskejä, kuten aina kun tavoitteena on jotakin täysin uutta. Mutta toinen vaakakuppi on mahdollisuuksia täynnä”, Pyykkönen painottaa.
Lisätietoja
Jussi Pyykkönen, kilpailuttamiskonsultti, Hansel Oy, puh. 0294 444 236
Mika Pyykkö, johtava asiantuntija, Vaikuttavuusinvestoiminen, Sitra, puh. 0294 618 259
Taru Keltanen, viestinnän asiantuntija, Sitra, puh. 040 674 3246
Julkaisun tiedot
Sitran selvityksiä 115
Vaikuttavuuden hankinta: Käsikirja julkiselle sektorille
Jussi Pyykkönen
Syyskuu 2016
Suosittelemme