Junction Hackathon käynnissä: koodaavatko hakkerit yötä myöten lisää terveyttä ja hyvinvointia?

Loputon määrä avattuja energiajuomapurkkeja kiiltelee värivalojen väreissä pöydillä jo alkuillasta Junction Hackathon -tapahtuman ensimmäisenä päivänä perjantaina. Iltakahdeksaan mennessä käytännössä kaikki käytävien varrelle astellut pöydät oli varattu viimeistä paikkaa myöten ja viimeiset ryhmät yrittivät asettua korkeiden baarijakkoroiden varaan läppäreineen.

Paikalla on yhteensä yli 1 300 hakkeria. Työskentelykieli ei ole läheskään kaikissa pöydissä suomi. Ainakin 800 hakkeria on ilmoittautunut Suomen ulkopuolelta. Jostain nurkasta kuuluu toki myös savon murretta.

Helsingin Wanhassa satamassa tänä viikonloppuna järjestettävässä Junction Hackathonissa etsitään vastauksia esimerkiksi sellaisiin kysymyksiin kuin että kuinka yhdistää itse mitattu terveys- ja hyvinvointitieto sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen piirissä meistä oleviin tietoihin? Eli toisin sanoen muodostaa kokonaisvaltainen kuva ja tarina omasta hyvinvoinnistamme erilaisia datalähteitä hyödyntäen?

Omakanta haluaa olla tietovaraston sijaan aktivoiva toimintaympäristö

Täällä punatiiliseinien, värivalojen ja spraylla koristeltujen vanerilevyjen keskellä tuhannet koodaajat, kehittäjät, suunnittelijat ja yrittäjät kohtaavat luodakseen jotain aivan uutta. Samalla selviää, mitä tapahtuu, kun startupien ja hakkereiden luova ja ketterä ote otetaan mukaan sote-kehitystyöhön.

Mukana on myös Riihi-yhteisö (mm. STM, Tekes, RAY ja Sitra), joka yhdessä Kanta-palvelun kanssa heittää oman haasteensa hakkereille: kuinka tehdä ensi vuonna toimintansa aloittavasta OmaKanta-palvelusta tietovaraston sijaan aktivoiva ja osallistava toimintaympäristö. Siis perusterveydenhuollon osalta vähän Hämeenlinnan minunterveyteni.fi-palvelun malliin.

OmaKanta on jokaisen suomalaisen oma terveystili, joka yhdistää itsemitattua tietoa sosiaali- ja terveydenhuollon järjestelmissä meistä olevaan tietoon.

”Tavoitteena on uusien teknologiamahdollisuuksien, esimerkiksi IOT:n (tavaroiden internet) ja virtuaalitodellisuuden hyödyntäminen digitaalisissa terveyspalveluissa”, STM:n erityisasiantuntija Jari Porrasmaa kertoo.

Virtuaalitodellisuutta voitaisiin hyödyntää esimerkiksi erilaisten pelkotilojen hoitamisessa. Älyrakennukset taas antaisivat uudenlaisia mahdollisuuksia tukea ikäihmisten kotihoitoa. Mukana olevien ja käynnissä olevan ODA-hankkeen ansiosta hyville ideoille olisi myös tarjolla nopea polku tuotantoon. Riihen Kanta-haasteesta löydät lisätietoa täältä.

Kuinka metadatakatalogista tehdään uusi Amazon?

Sitran vetämä Isaacus – hyvinvoinnin palveluoperaattori puolestaan tähtää Suomen ainutlaatuisten tietovarantojen ottamiseen hyötykäyttöön tutkimuksen, liiketoiminnan ja hyvinvoinnin edistämiseksi.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) kehittämispäällikkö Arto Vuori toteaa, että Suomella on hyvät lähtökohdat siihen, että yhteiskuntien toiminta perustuu yhä voimakkaammin dataan.

”Suomessa meillä on siitä hieno tilanne, että  meillä on jo ennestään olemassa monia kliinisiä, hallinnollisia ja näytedatasettejä, joita voidaan yhdistää toisiinsa. Meidän haasteessamme etsimme ratkakaisua siihen, että edes akateemiset tutkijat tai teollisuus eivät välttämättä tiedä datasettien olemassaolosta. Kehittäjien pitää luoda sellainen applikaatio, joka toimii terveyden  ja hyvinvoinnin datasettien hakukoneena tai metadatakatalogina”, Vuori sanoo.

Hänen mukaansa jo olemassa olevat katalogit ovat myös hyvin staattisia.

”Kehittäjät voivat ehdottaa erilaisia lisäarvoa tuottavia ominaisuuksia, jotka voivat liittyä joko datan yhdistämiseen tai sen visualisoimiseen tai hakufunktionaalisuuteen. Ominaisuudet voivat liittyä myös asiakaskokemuksen parantamiseen. Niiden myötä käyttäjä voisi ikään kuin shoppailla datasettejä ostoskoriinsa ja palvelu voisi sitten ehdottaa, että jos olet kiinnostunut näistä, kannattaisi huomioida myös tämä, vähän amazon.com:in tyyliin”, Vuori sanoo.

Lue tarkemmin Isaacus-haasteesta täältä.

Haasteiden voittajat ratkeavat sunnuntaina iltapäivällä. Sunnuntaina myös selviää, kuinka moni tiimi on haasteisiin tarttunut, vai onko kukaan. Näissä tapahtumissa kun myös haasteiden pitää osata myydä eli pitchata itsensä hakkereille.