sisällön esikatselussa tai sisältösivulla.
Ihmiskunta on uhattuna, mutta meillä on työkalut ongelman ratkaisemiseen. Yksi tärkeimmistä työkaluista on globaali kiertobiotalous, joka voi ratkaista ilmastokriisin ja luonnon monimuotoisuuden kriisit samalla, kun se tuottaa reilua ja kestävää kasvua. Tämä oli yksi 19.3.2021 järjestetyn sähköisen Nature at the heart of the global circular bioeconomy -foorumin pääviesteistä.
”Maailman täytyy toimia nyt tarttuakseen mahdollisuuteen muuttaa taloutemme kestäviksi, kiertotalouteen ja luontoon perustuviksi”, Walesin prinssi Charles sanoi avauspuheenvuorossaan.
Walesin prinssi on ollut intohimoinen luonnon puolustaja vuosikymmenten ajan. Tapahtuman avajaisissa osallistujat painottivat, että puolustamalla luontoa voimme puolustaa myös itseämme ja hyvinvointiamme.
Sitran Kestävyysratkaisut-teeman johtaja Mari Pantsar moderoi avajaisia.
”Tarvitsemme systeemistä muutosta ilmasto-, luonto- ja saastekriisien ratkaisemiseksi”, Pantsar sanoi. ”Kokonaisvaltainen lähestymistapa ei ratkaise pelkästään niitä, vaan myös yhteiskunnallisia haasteita.”
Maailman talousfoorumin Nature Action Agendan johtaja Akanksha Khatri selitti luonnonvarojen hallinnan ongelmamme: viime vuosikymmenten aikana luonnonvaramme, joista ihmisten hyvinvointi riippuu, ovat vähentyneet merkittävästi. Nyt meillä on mahdollisuus pelastaa planeettamme samalla, kun parannamme kehittyvien maiden asukkaiden elämää. Siirtymän on oltava reilu ja osallistava, ja sen on painotuttava paikallisiin työpaikkoihin, kestävään kehitykseen ja vaurauteen, mukaan luettuna se, miten paikalliset yhteisöt ja alkuperäiskansat yhdistyvät laajempiin alueellisiin ja globaaleihin järjestelmiin.
”Yksi esimerkki on valtionvelan helpotusten laajentaminen esimerkiksi vaihtamalla velkaa luontoon niin, että valtiot voivat investoida terveyteen ja hyvinvointiin”, Khatri sanoi. ”Yhteiskunnan oltava tämän oikeudenmukaisen siirtymän keskipisteessä. Hyvinvoinnin parantaminen on tärkeämpi edistyksen mittari kuin se, kuinka paljon enemmän kulutamme.”
Afrikan metsäalueiden pinta-ala on noin nelinkertainen EU:hun verrattuna, mutta silti EU:n metsätuotteiden viennin arvo on 17 kertaa suurempi kuin Afrikan. Nigerian ympäristöministeri Sharon Ikeazor korosti, että meidän on mitattava, kirjattava ja laskettava luonnonvaroja globaalisti, jotta voimme mahdollistaa investoinnit kiertobiotalouteen. ”Voimme edistää talouskehitystä ja luoda työllisyyttä”, hän sanoi.
Siirtymällä kiertobiotalouteen voimme rakentaa kestävämmän, vauraamman ja osallistavamman yhteiskunnan sekä parantaa taloudellisia mahdollisuuksia samalla, kun suojelemme luontoa.
”Ainoa realistinen tapa saavuttaa vuoden 2030 tavoitteemme on ottaa käyttöön kaikki saatavillamme olevat toimenpiteet, kuten kiertobiotalous”, Kansainvälisen resurssipaneelin varapuheenjohtaja ja SYSTEMIQin osakas Janez Potočnik sanoi. ”Euroopan unionin vihreän kehityksen ohjelma haluaa varmistaa, että talouskasvu ja ympäristön kasvu eivät ole ristiriidassa.”
Euroopan unionin kansainvälisistä kumppanuuksista vastaava komissaari Jutta Urpilainen korosti EU:n sitoutumista maailman metsien ennallistamiseen ja kestävän metsänhoidon edistämiseen. EU ja sen yhteistyökumppanit eri puolilla maailmaa edistävät kestävän metsänhoidon käytäntöjä, jotka tuottavat hyötyä paikallisyhteisöille.
EU ymmärtää, kuinka tärkeää metsäpohjainen biotalous on Euroopan ja koko maailman ihmisille. Euroopan vihreän kehityksen ohjelma pyrkii auttamaan unionia kestävän vihreän siirtymän saavuttamisessa. Osana tätä on EU:n uusi metsästrategia, joka arvioidaan julkistettavan ennen kesää 2021. Uuden strategian tavoitteina ovat tehokas metsänistutus, metsien säilyttäminen ja elvyttäminen hiilidioksidin sitomiseksi ja varastoimiseksi, biotalouden edistämiseksi, maastopalojen vähentämiseksi ja luonnon monimuotoisuuden suojelemiseksi.
”Nature at the heart of a global circular bioeconomy” oli maailman ensimmäinen metsäpohjaista biotaloutta tutkiva konferenssi, joka keskittyi globaaliin etelään. Sen järjestivät Euroopan metsäinstituutti (EFI), äskettäin yhdistyneet Kansainvälinen metsäntutkimuskeskus (CIFOR) ja World Agroforestry (ICRAF) ja Sitra yhteistyössä Global Landscapes Forumin (GLF) sekä Sustainable Markets Initiativen (SMI) ja Circular Bioeconomy Alliancen kanssa, jotka molemmat ovat Walesin prinssi Charlesin aloitteita.
Suosittelemme
Tästä eteenpäin.