Korona paljasti Suomen päätöksenteon kehittämistarpeita

Koronapandemia on nostanut esiin lukuisia suomalaisen päätöksenteon ja hallinnon uudistamistarpeita. Päätöksenteon rakenteiden ja toimintatapojen uudistaminen on tarpeen, jotta suomalainen yhteiskunta pystyy vastaamaan nykyistä paremmin monimutkaistuvan maailman vaikeasti ennakoitaviin kriiseihin.

Päätöksentekoa tähänastisessa koronakriisissä arvioidaan vastikään julkistetussa Sitran muistiossa Valtioneuvoston ydin kriisitilanteessa, jonka on tehnyt ja kirjoittanut kokenut journalisti ja tietokirjailija Matti Mörttinen. Hän on haastatellut muistiota varten noin 50 keskeistä vaikuttajaa ja selvittänyt, miten globaalin pandemian etenemiseen reagoitiin eri päätöksentekoelimissä ja miten eri toimijoiden välinen yhteistyö sujui.

”Suomella oli suunnitelmia pandemian varalta. Harjoituksiakin oli pidetty. Mutta kriisiin herättiin viiveellä, ja kiireessä improvisoitiin. Osansa tässä oli eri toimijoiden välisellä epäluottamuksella. Päädyttiin poikkeusolojen toteamiseen, millä etenkin Uudenmaan sulun aikana oli tehokas vaikutus. Covid-19-taudin etenemistä hidastettiin hyvin tuloksin, mutta sillä oli hintansa.  On pelättävissä, että seuraavissa kriiseissä vallanpitäjillä on entistä matalampi kynnys tai jopa houkutus puuttua perusoikeuksiin ja heikentää kansanvaltaisen oikeusvaltion tukipilareita”, Mörttinen sanoo.

Muistiossa esitetään joukko havaintoja ja kehitysehdotuksia siitä, miten päätöksentekojärjestelmää ja sen toimintatapoja tulisi uudistaa kokonaisuutena, jotta olisimme paremmin varautuneita tuleviin kriiseihin. Muistiossa esimerkiksi todetaan, että valmiuslain siirtämistä ainakin siviilikriisien tapauksissa eduskunnan määräenemmistön taakse olisi syytä harkita, ja että kriisivalmiussuunnitelmien olisi oltava nykyistä sitovampia ja erilaisissa kriisiharjoituksissa olisi otettava huomioon myös pahimmat skenaariot sen sijaan että mennään niin sanotusti helpoimman kautta.

Nopeasti muuttuvassa ja arvaamattomassa maailmassa päätöksenteon ja hallinnon tehokkuus korostuu

Valtioneuvoston linjausten valmistelun ytimeksi kriisissä muotoutui pääministerin sekä perhe- ja peruspalveluministerin kaksikko. Lopullisten päätösten teossa tärkein foorumi oli hallituksen neuvottelu, josta tuli ”uusi instituutio” poliittiseen johtamiseen. Toimintamallin etu oli sitouttavuus, mutta pahimmillaan menetelmä oli raskas ja tehoton.

Nyt julkistettu muistio on osa Sitran Kansanvallan peruskorjaus -projektia, joka on selvittänyt suomalaisen kansanvallan tilaa ja kehittämistarpeita sekä tukenut sen uudistumiskykyä erilaisilla kokeiluilla. Projektin lähtökohtana on Sitran helmikuussa 2018 julkaiseman, vanhempien neuvonantajien Liisa Hyssälän ja Jouni Backmanin laatiman Kansanvallan peruskorjaus-työpaperin havainnot. Työpaperissa selvitettiin, miten hyvin nykyiset päätöksenteon rakenteet ja toimintatavat vastaavat tämän päivän ja erityisesti tulevaisuuden tarpeisiin ja miten varmistetaan tarvittava muutoskyvykkyys.

Sittemmin osana Kansanvallan peruskorjaus -projektia Sitra tilasi OECD:n entiseltä johtajalta Rolf Alterilta selvityksen, miten OECD:n ”centre of government” viitekehyksessä valtioneuvoston ydin toimii eri maissa, ja mitkä ovat tältä osin Suomen vahvuudet ja heikkoudet. Alterin kirjoittama Valtioneuvoston ydin Suomessa – Miten varautua paremmin tulevaan julkaistiin elokuussa 2019 ja siinä tarkasteltiin silloisen hallituksen päätöksenteko- ja toimintatapoja.

”Nopeasti muuttuvassa ja arvaamattomassa maailmassa suomalaisen yhteiskunnan selviytymis- ja kilpailukyky riippuu pitkälti kansallisen päätöksenteko- ja hallintojärjestelmän tehokkuudesta. Siksi olemme Kansanvallan peruskorjaus -projektissa halunneet tarkastella aihepiiriä viime vuosien aikana mahdollisimman laaja-alaisesti. Nyt julkistettu muistio täydentää aiempaa työtä tuoden siihen tuoreeltaan tietoa päätöksenteosta historiallisen poikkeuksellisissa oloissa”, Sitran Uudistumiskyky-teeman johtaja Antti Kivelä sanoo.