sisällön esikatselussa tai sisältösivulla.
Tiedote 29.06.2010
Useita vuosia käyty keskustelu kuntien tietohallintojärjestelmien yhtenäistämisestä ja palveluiden yhteisestä kehittämisestä on konkretisoitumassa yhteiseksi tekemiseksi. Aiesopimukset allekirjoittaneet kunnat ja kuntayhtymät ovat rohkeasti ryhtyneet toimeen tuottavuuden parantamiseksi.
Toukokuussa ensimmäiset 17 kuntaa ja 1 kuntayhtymä allekirjoittivat aiesopimukset Kuntien ICT ja Kuntien talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskusten perustamisesta. Kesäkuun 22. päivään mennessä Kuntien ICT -palvelukeskuksen aiesopimukseen on liittynyt 100 kuntatoimijaa, joiden asukasmäärä edustaa 32 % Suomen väestöstä, ja vastaavasti Kuntien talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskukseen 62 kuntatoimijaa, joiden asukasmäärä edustaa 18 % Suomen väestöstä. Lisäksi useassa kunnassa asia on vielä päätöksenteon alla.
Aiesopimuksen allekirjoittaneet kunnat ja kuntayhtymät linjaavat perustettavien yhtiöiden toimintaa, yhtiöjärjestystä, aloitettavia kansallisia kärkihankkeita sekä alueellisen erityisosaamisen hyödyntämistä. Kuntatoimijoiden sataprosenttisesti omistavat valtakunnalliset palvelukeskukset on tarkoitus perustaa 15.9.2010. Yhtiöiden perustamisen jälkeen hankkeen käynnistäjä Sitra vetäytyy taustalle ja kuntien palvelukeskuksia vie eteenpäin yhtiöiden johto.
Valtakunnallisten palvelukeskusten avulla tavoitellaan merkittäviä taloudellisia hyötyjä. Sitran laskelmien mukaan tuottavuusparannuksen ansiosta mukana olevien kuntien menojen noususta voitaisiin höylätä pois 3–3,5 miljardia euroa vuosina 2010–2015.
− Minkään muun toiminnan samanlainen tehostaminen tuskin toisi näin mittavaa tuottavuusparannusta, arvioi Kuntaohjelman johtaja Antti Kivelä.
Keskittämisen kautta kustannustehokkuutta
Kiristyvässä kuntataloudessa toimiville kunnille palvelukeskukset tuovat toimintojen keskittämisen ja tehostamisen kautta euroissa mitattavia säästöjä. Kehittämistyö tehdään kustannustehokkaasti yhdessä kuntien kanssa. Keskittyminen on myös ainoa vaihtoehto tilanteessa, jossa väestö ikääntyy eikä ammattitaitoista työvoimaa ole kaikille saatavilla. Yhteistyön lisääntyessä kuntien yhdessä tuottamia palveluiden määrää voidaan myös kasvattaa ja resursseja ohjata hallinnosta hoivatyöhän ja muihin kunnan ydintoimintoihin.
– Keskeisenä ponnistuksena keskuksilla on yhtenäistää nykyiset, usein toimialakohtaisesti toimivien järjestelmien suuri kirjo ja vanhentuneet kuntakohtaiset ratkaisut, toteaa Sitran Kuntaohjelman johtaja Antti Kivelä.
Palvelukeskusten avulla kuntien rooli palveluiden järjestäjänä vahvistuu ja asiakkaita voidaan aktivoida palveluiden suunnitteluun entistä enemmän. Yhteisillä palvelukeskuksilla tavoitellaan myös parempaa hankintaosaamista sekä vahvempaa neuvotteluasemaa järjestelmätoimittajien suuntaan.
− Molemmista yhtiöistä on tarkoitus kehittää alansa merkittäviä toimijoita, jotka muun muassa uudistavat ja yhtenäistävät julkisen sektorin palveluja ja prosesseja.
Uutta myös verkostomainen toimintatapa
Perustettavien yritysten toiminta poikkeaa perinteisestä tavasta toimia yhdestä konttorista käsin. Tarkoituksena on luoda verkostomaisen toimintaympäristö, jossa on useita eri osaamiskeskuksia. Osaamiskeskuksilla on vastuu kyseisen osaamisalueen ratkaisujen kehittämisestä yhteistyössä kuntien kanssa. Verkostomainen toimintatapa ottaa huomioon alueellisen erikoisosaamisen ja voi sen näin myös parhaiten hyödyntää.
Mallia ja oppia haettu Tanskasta
Mallia on haettu myös Tanskasta, jossa vuoden 2007 kuntareformin yhteydessä käyttöön otetut yhtenäiset tietojärjestelmät tehostavat kuntien toimintaa. Lähes 85 % Tanskan kunnista on mukana toiminnassa. Muutos on ollut nopeaa ja tuonut suuria säästöjä kunnissa.
Irrallaan ja erillään toimivista tietojärjestelmistä on siirrytty yksiin ja yhteisiin sovelluksiin. Kuntien näkökulmasta päällekkäiset työt vähenevät, kun paras it-osaaminen saadaan keskitettyä ja kehitystyö tehdään yhdessä. Yhtenäisellä tavalla kerättyä tietoa kuntien menoista ja tuloista voidaan käyttää benchmarkkaukseen, suunnitteluun ja päätöksentekoon. Kunnat ovat näin yhdessä toimien myös merkittävä asiakas, jota kuunnellaan.
Yhtenäistämisen kautta kunnat ovat voineet kehittää palveluitaan entistäkin asiakaslähtöisemmin, yli perinteisten toimialarakenteiden. Vaikka tehostuminen ensi vaiheessa onkin näkynyt muutoksissa kuntien sisäisessä toiminnassa, ovat myös asiakkaat hyötyneet parempien ja laajempien sähköisen asioinnin palvelujen kautta.
Yhtiöiden perustamisen taustana laaja yhteistyö
Palvelukeskusten toimintaa kartoittavaa taustatyötä on tehty vuodesta 2009 alkaen yhdessä kuntatoimijoiden, valtiovarainministeriön ja Kuntaliiton kanssa. Yhteensä 157 kuntaa ja 27 kuntayhtymää sitoutui kirjallisesti syksyllä 2009 mukaan neuvotteluihin tietohallinnon sekä talous- ja henkilöstöhallinnon tukipalveluita tarjoavien palvelukeskusten perustamisesta ja asiakkaaksi tulemisesta.
Kuntatoimijat ovat olleet myös mukana perustettavien yritysten liiketoimintasuunnitelmien teossa. Kaikki yhtiön perustamiseen liittyvät asiakirjat ovat luettavissa Sitran Kuntaohjelman sivuilta.
Kuntakentässä oleva innostus, kiinnostus ja halu tuottavuuden kasvattamiseen on nyt aika viedä käytäntöön. Paluuta vanhaan ei ole ja nykyisellään kuntatalouden tilanne karkaavine tietohallinnon kuluineen on kestämätön vaihtoehto.
Kuntien ICT -palvelukeskus tuottaa tietohallinnon ja -tekniikan asiantuntija-, sovellus- ja infrapalveluja, koordinoi ICT-kehityshankkeita sekä yhdistää eri toimittajien sovelluksia ja asiantuntijuutta kuntia hyödyttäviksi kokonaisuuksiksi.
Kuntien talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskus tuottaa tehokkaita talous- ja henkilöstöpalveluita, laadukasta tietoa päätöksenteon ja suunnittelun pohjaksi ja toimii aktiivisena talous- ja henkilöstöhallinnon kehittäjänä.