Kuopion lääkehoidon arviointi voitti Vuoden terveysteko -palkinnon

Kuopion seudulla on saatu myönteisiä kokemuksia moniammatillisesta lääkehoidon arvioinnista, joka parantaa merkittävästi potilasturvallisuutta ja jonka uskotaan myös pidemmällä aikavälillä tehostavan terveydenhoitoa.

Kun asiakkaan lääkeannostelijassa on rivissä kymmenkunta eri lääkäreiden määräämää pilleriä itsehoitolääkkeiden kera, lopputulos voi olla terveydenhuollolle kallis ja potilaalle jopa henkeä uhkaava. Silti tarkistamattomat lääkecocktailit ovat arkea monissa sairaaloissa ja kotihoidossa.

Proviisori, LHKA-erityispätevä Jonna-Carita Kanninen arvioi yrityksensä MedFactorin kautta viime vuonna Kuopion julkisen terveydenhuollon eri yksiköiden kanssa 700 lääkityslistaa. Alkaneen vuoden tammikuussa työ sai Vuoden Terveysteko -palkinnon Health Awards -kisassa. Health Awards on lääke- ja terveystuoteyritys Tamron järjestämä kilpailu.

Lääkehoidon arvioinnit tehtiin osana Kuopion ja Sitran HYKE-yhteishanketta, joka pyrki edistämään hyvinvointitietojen yhteiskäyttöä. Samalla harjoiteltiin myös julkisen ja yksityisen palveluntuottajan yhteistyötä. Kanninen korostaa, että on tärkeää ymmärtää, minkä laajuista arviointia kannattaa missäkin ympäristössä tehdä, jotta se on kustannusvaikuttavinta.

Sitran rahoittaman HYKEn avulla on myös lisätty kuopiolaisten mahdollisuuksia omahoitoon ja sähköisiin terveyspalveluihin palveluntuottajasta riippumatta. Tavoitteena oli ennaltaehkäisevän terveydenhuollon mallin jalkauttaminen Kuopioon. Kuopiolaiset myös tutustuivat omahoitoon muun muassa hyvinvointiaseman ja henkilökohtaisen Terve Kuopio –terveystilin avulla.

”Kuopiossa toteutettu hanke osoitti, kuinka tärkeää on kehittää uuden teknologian ja digitalisaation rinnalla myös uudenlaisia, kustannustehokkaita ja ennaltaehkäisyä edistäviä ruohonjuuritason toimintatapoja. Uudistuminen on mahdotonta ilman ammattilaisten ja asiakkaiden aitoa halua ja intoa kokeiluihin, ja tässä on pyritty myös madaltamaan uuden kokeilemisen kynnystä”, johtava asiantuntija Tuula Tiihonen Sitrasta sanoo. 

 Keskiössä joukkuepeli

”Kunnan korvaamaan lääkehoidon arviointiin olivat oikeutettuja asiakkaat, joilla on käytössään yli kahdeksan lääkettä ja joilla on tyypillisiä lääkkeistä johtuvia oireita, kuten huimausta, väsymystä, ummetusta ja ruokahaluttomuutta, Jonna-Carita Kanninen kuvailee.

Lääkehoidon arviointi on esimerkki uudesta toimintamallista, joka lisää moniammatillista yhteistyötä. Kuopiossa Harjulan sairaalassa lääkärit, hoitajat ja vieraileva proviisori tapaavat kerran viikossa ja käyvät läpi muiden potilaiden asioiden ohessa myös lääkityksen arvioinnin.

Henkilökunta on kokenut arvioinnin hyvänä apuna potilaiden kokonaishoidossa. Harjulan sairaalan lääkärin Tuula Lappalaisen mukaan erityisesti yhdessä tehty lääkearviointi on hyödyllinen lisäväline osastoille ja tarjoaa myös uutta osaamista siihen osallistuville ammattilaisille.

”Olen saanut lisää lääkeosaamista ja oppinut paremmin huomioimaan esimerkiksi munuaisten vajaatoiminnan ja d-vitamiinisuosituksen. Aina kaikkia proviisorin ehdottomia lääkemuutoksia ei toki voida toteuttaa”, Lappalainen kertoo.

Uutta osaamista myös hoitajille

Viime vuoden aikana proviisori Kanninen perehdytti lähi- ja sairaanhoitajia, jotta he osaisivat tarkkailla paremmin potilaiden lääkitystä ja tunnistaa oireiden perusteella ne asiakkaat, jotka tarvitsevat perusteellisempaa lääkehoidon arviointia.

”Mitä enemmän ja varhaisemmassa vaiheessa tarkistuksia ja arviointeja tehdään, sitä enemmän ennaltaehkäisyä saadaan aikaan. Siksi olemme alkaneet tehdä pilottina lääkehoidon arviointeja myös tietyn alueen kotihoidon uusille asiakkaille”, Kanninen sanoo.

Perusteellisempi lääkehoidon kokonaisarvio vaatii usein myös proviisorin tai farmaseutin tekemän haastattelun asiakkaan ja usein myös omaishoitajan kanssa. Tarvittaessa asiakkaalle tehdään myös laboratoriotestejä.

Hoitajat kokevat lääkehoidon arvioinnin olevan erityisen tärkeä erityisesti yksin kotona asuville asiakkaille.

”Potilailta on tullut kiitosta. Täytämme nykyään lääkehoidon arvioinnin lomakkeen jokaisesta uudesta potilaasta tulovaiheen yhteydessä”, kertoo osastonhoitaja Eija Väätäinen.

Kohti kansallista mallia

Aiemmassa Sitran lääkehoidon arvioinnin kokeilussa 2008-2009 apteekkien ja kuntien kanssa tehtävästä lääkehoidon kokonaisarvioinnista oli taloudellista ja terveydellistä hyötyä lähes 90 prosentille potilaista. Asiakkaat säästivät lääkemuutosten vuoksi peräti 300 euroa vuodessa ja Kela 500 euroa.

Lääkehoidon arvioinnin uskotaan myös vähentävän erikoisterveydenhuollon kuluja, sillä sopimaton lääkitys altistaa tapaturmille ja teettää siten esimerkiksi ylimääräisiä lonkkaleikkauksia.

Lääkehoidon arvioinnin hyötyjä tarkastelee parhaillaan myös Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus Fimean kansallinen Moniammatillinen verkosto lääkehoitojen järkeistämiseksi. Verkosto julkaisi loppuvuodesta omien kokeilujensa pohjautuvan kustannusvaikuttavuusselvityksen sekä ehdotuksen kansalliseksi toimintamalliksi. Verkosto on tehnyt samanlaisia havaintoja kuin Kuopion hanke moniammatillisen vuoropuhelun tärkeydestä.

Lisätietoja:

Jonna-Carita Kanninen, proviisori, MedFactor, jonna-carita.kanninen@medfactor.fi, +358 45 165 3238
Katriina Kankkunen, HYKE:n projektikoordinaattori, Kuopion kaupunki, katriina.kankkunen@kuopio.fi, +358 44 718 6850