sisällön esikatselussa tai sisältösivulla.
Tämän vuoden lopussa päättyvä Uudistuva kylä kaupungissa -hanke on muuttanut Hämeenlinnan kaupungin toimintatapoja, luonut uusia yhteistyöväyliä ja aktivoinut kaupunkilaisia. Pysyviä muutoksia kaupungin toimintakulttuuriin ovat esimerkiksi kaupunkilaisten ideoimat 500 euron minipilotit ja kaupungin tilaajapäälliköiden toimenkuvan muuttaminen niin, että jokaisella tilaajapäälliköllä on aluevastuuta ja he myös jalkautuvat ja osallistuvat oman alueensa tapahtumiin.
”Tämä oli hankkeen tavoite: etsiä konkreettisia tapoja lasten ja nuorten palvelujen kehittämiseen käyttäjälähtöisesti ja luoda pysyviä uusia toimintatapoja. Ja siinä onnistuttiin. Osa minipiloteista on jo levinnyt uusiin kaupunginosiin ja kehitys todennäköisesti jatkuu. Joillekin piloteille on jo haettu patenttikin”, sanoo Hämeenlinnan kaupungin tilaajajohtaja Markku Rimpelä.
Kaksivuotisen hankkeen aikana hämeenlinnalaiset ovat toteuttaneet yli 120 minipilottihanketta. Käytännössä se tarkoittaa, että ne kaupunkilaiset, joilla oli hyvä idea lasten ja nuorten hyvinvoinnin lisäämiseksi, saivat 500 euroa idean kokeilemiseen. Toimintaa jatketaan niin, että jokainen kaupungin tilaajapäällikkö voi käynnistää omalla alueellaan 4—6 minipilottia vuodessa.
Yksi hankkeen minipilottirahan saajista oli hämeenlinnalainen varastomies Toni Koski.
”Olin huolestunut pikkuveljistäni ja heidän kavereistaan. Olin itsekin elänyt lapsuuteni huonomaineisessa kaupunginosassa ja mietin, mitä tässä voisi tehdä”, sanoo Toni Koski, 31.
Koski aloitti syrjäytymisvaarassa oleville nuorille kuntosalitoiminnan läheisessä koulussa. Tilojen vuokraamisessa ja toiminnan jatkamisessa oli kuitenkin vaikeuksia, sillä koulu halusi kieltää tilojen käytön yksityishenkilöiltä.
”Ehkä he pelkäsivät, että tällainen ryhmä, jolla oli otsassa tietty leima, rikkoo paikkoja tai jotain. Mutta hankkeen ansiosta tilat järjestyivät, treenien kävijämäärät kasvoivat ja nuoret alkoivat aktivoitua. Ryhmässä on todella hyvä henki: vaikka olisit joku pikkugansteri tai tietokonenörtti, olemme yhtä, tuemme toisiamme ja ennen kaikkea kuulumme johonkin. Olemme esimerkiksi luotettavin talkooporukka koko alueella”, Koski kehuu.
Nyt lähiön nuorten miesten etsivätyön kautta on löydetty yli 50 syrjäytymisvaarassa olevaa 13—30-vuotiasta nuorta miestä liikunnan pariin kolme kertaa viikossa. Toistakymmentä nuorta on työllistynyt – ja itse vetovastuu urheilutreeneistä on siirtynyt Koskelta muutamalle nuorelle. Työnantajatkin ovat alkaneet rekrytoida nuoria ryhmän kautta töihin.
Muita onnistuneita minipilottihankkeita ovat olleet Torstaitreffit sekä eläkeläisten ja koululaisten yhteinen Elämänkaarikahvila. Torstaitreffeillä on parannettu vanhempien ja koulun yhteistyötä viikoittaisilla tapaamisilla. Elämänkaarikahvilassa taas vanhukset ovat opettaneet lapsille leipomista ja käsitöitä, nuoret vanhuksille esimerkiksi pankkien verkkopalvelujen käyttöä.
”Jopa Osuuspankki on kiinnostunut tästä toiminnasta, sillä heille se tarkoittaa asiakasvirtojen vähentymistä pankkikonttoreissa”, Markku Rimpelä nauraa.
Uudistuva kylä kaupungissa -hanke toteutettiin Jukolan ja Iittalan kaupunginosissa 2010–2012. Asukasagentti Mira Sillanpään mukaan pilottialueiden avulla on saatu arvokasta tietoa siitä, miten kuntalaiset saadaan nykyistä paremmin mukaan kunnan toimintaan ja kehittämään alueen palveluita.
”Virkamiesten jalkautuminen kaupunkilaisten arkeen, palveluiden pienkehittäminen ja kansalaisten aktivoiminen ovat tuoneet Hämeenlinnassa hyviä tuloksia. Hankkeen saavutukset kannattaa monistaa muihinkin kaupunkeihin pysyväksi toiminnaksi”, sanoo Sitran johtaja Antti Kivelä.
Lisätietoja
Mira Sillanpää, Hämeenlinnan kaupungin asukasagentti
03 621 2237
Markku Rimpelä, Hämeenlinnan kaupungin tilaajajohtaja
03 621 2555
Toni Koski, Jukolan nuorten urheilutoiminnan isä
03 621 3024
Antti Kivelä, Johtaja, Sitra
0294 618 265
Marja Pirttivaara, johtava asiantuntija, Sitra
0294 618 260
Verkossa: www.hameenlinna.fi/kylakaupungissa