Kysely: Asiakkaan kokonaistilanne jää useimmiten selvittämättä sotessa

Merkittävä voimavara jää hyödyntämättä sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisessä, sillä palvelujen käyttäjiltä kysytään vain harvoin palautetta. Yli puolet (56 prosenttia) Sitran teettämään kansalaiskyselyyn vastanneista ilmoitti, ettei heiltä ole kysytty lainkaan palautetta hoidosta tai sosiaali- ja terveydenhuollon palveluista.

Viimeisen puolen vuoden aikana palautetta on kysytty 12 prosentilta vastanneista ja viimeisen vuoden aikana palautetta on kysytty hieman yli viidennekseltä (21 prosenttia). Kyselyn perusteella myös sote-asiakkaan kokonaistilanne jää usein selvittämättä: kaikista vastaajista vain 12 prosenttia ilmoitti, että heille on tehty kokonaisvaltainen hoito- ja palvelusuunnitelma perusterveydenhuollossa viimeisen kahden vuoden aikana.

”Tähän pitää saada muutos, sillä tutkimusten mukaan asiakkaan kuuntelu ja sen perusteella tehty kokonaisvaltainen suunnitelma auttavat tunnistamaan terveysriskejä ja ehkäisemään sairastumista. Riskien tunnistamisesta ennakoivasti on merkittävää hyötyä esimerkiksi mielenterveys- sekä sydän- ja verisuonitautipotilaiden kohdalla.”, johtava asiantuntija Tuula Tiihonen sanoo.

Tiihosen mukaan vastaanottokeskeinen hoitaminen avosairaanhoidossa vie paljon resursseja, mutta vastaanottoaikoja lisäämällä ei silti voida vaikuttaa vastaanotolle hakeutuvien määrään. Parempi ratkaisu olisi pyrkiä ennaltaehkäiseviin toimintamalleihin ja ihmisten arjen tukemiseen muun muassa kokonaisvaltaisten hoitosuunnitelmien ja sosiaaliohjauksen avulla. TNS Gallupin toteuttamaan kyselyyn vastasi 2052 vastaajaa syyskuussa 2016. Katso kalvosetti kyselyn tuloksista täältä.

Nuoret vanhempia tyytymättömämpiä – yli puolet vastaajista kaipaa sosiaaliohjausta terveysasemille

Kaiken kaikkiaan sosiaali- ja terveyspalveluista saatuun hoitoon ja palveluun ollaan varsin tyytyväisiä. Arvio pyydettiin antamaan viimeisimmästä henkilökohtaisesta kokemuksesta. Palvelu oli arvioiden mukaan ystävällistä ja oikeaan palveluun ohjaaminen onnistui kerralla varsin hyvin ja henkilökunnalla oli pääosin riittävästi aikaa asiakkaille. Sen sijaan ennaltaehkäisevän avun saamisesta, mahdollisuudesta sähköisten palveluiden käyttöön, elämäntilanteen kokonaisvaltaisesta huomioimisesta ja oman hoidon suunnitteluun osallistumisesta kokemukset olivat ristiriitaisia.

Miesten ja naisten kokemukset hoidosta ja palvelusta ovat samalla tasolla eivätkä juuri eroa toisistaan. Sen sijaan 15—29-vuotiaiden kokemukset olivat pääosin muita ikäryhmiä huonompia, tyytyväisyys hoitoon ja palveluun lisääntyy iän myötä.

Selvästi mieluisin sijainti kiireettömille sosiaali- ja terveyspalveluille on lähellä kotia. Joka kymmenes pitää mieluisimpana sijaintia, joka on lähellä työpaikkaa. Maaseudulla toimipisteen läheisyys ja palvelutarjoajan kotimaisuus ovat tärkeämpiä asioita sosiaali- ja terveyspalvelujen käytössä kuin kaupunkilaisten arvioissa.

Kaikista vastaajista 63 prosenttia pitäisi tärkeänä sosiaaliohjauksen saamista terveysasemalta. Naiset pitävät kaikille tarjottavan sosiaaliohjauksen saatavuutta selvästi tärkeämpänä asiana kuin miehet. Sosiaaliohjauksen saatavuutta kaikille pidetään sitä tärkeämpänä, mitä useammin palveluita käytetään, mitä heikompi on talouden koettu rahatilanne tai mitä huonommaksi vastaaja kokee terveytensä.

Soteuttamo tuo sote-ammattilaiset yhteen ja kannustaa katsomaan toimialarajojen yli

Yksi sote-sektorilla toistaiseksi vähän käytetty keino uudenlaisten, asiakaslähtöisten palvelujen luomiseen ovat eri toimijoiden väliset, toimialarajoja ylittävät toimijaverkostot. Mitä uutta esimerkiksi startup-yritykset, palvelumuotoilijat tai kokemusasiantuntijat, kuten hoitoprosessin läpikäyneet sote-asiakkaat voivat tuoda perinteisiin soten toimintamalleihin?

Tällaisten verkostojen ja niihin perustuvan uudistumisen vauhdittamiseen tähtää Sitran ja viiden kuntatoimijan yhteistyössä kehittämä Soteuttamo-konsepti. Se toimii pop up -hengessä vuosien 2017—2018 ajan. Päätyökaluina ovat säännöllisesti järjestettävät tilaisuudet eri puolilla Suomea, muun muassa Helsingissä sekä Hämeenlinnan, Jyväskylän, Keski-Uudenmaan, Tampereen ja Ylä-Savon alueilla.

”Maailma muuttuu entistä nopeammin, ja tämä edellyttää meiltä kaikilta jatkuvaa oppimista, missä taas hyvin rakennetut verkostot ovat avainroolissa. Verkostoissa kumppanit täydentävät toisiaan, mikä tuo kilpailuetua ja parantaa laatua. Tämä on keskeinen kilpailuvaltti, kun asiakaskokemuksen merkitys kasvaa myös sote-palveluissa jo lähitulevaisuudessa”, Sitran asiantuntija Ville Koiste sanoo.

Lisätietoa alueellisista tapahtumista, Soteuttamoon liittyvät tuoreimmat uutiset ja soten kehittäjät yhteen tuovan matchmaking -työkalun löydät osoitteesta www.soteuttamo.fi