sisällön esikatselussa tai sisältösivulla.
Ilman yrittäjähenkistä valtiota moni innovaatio olisi jäänyt puolitiehen – tai täysin syntymättä, kommentoi taloustieteen professori Mariana Mazzucato eilen Sitrassa.
Valtion roolista innovaatioiden vauhdittajana puhuttiin tiistaina Sitrassa. Taloustieteen supertähti Mariana Mazzucato puhui täydelle luentosalille Sitran, Kalevi Sorsa -säätiön ja Tekesin järjestämässä innovaatio- ja elinkeinopolitiikkaa käsittelevässä tilaisuudessa.
”Valtion roolista innovaatiopolitiikassa on tänä päivänä julkisessa keskustelussa ankea kuva”, aloitti Mazzucato. ”Julkinen sektori nähdään usein byrokraattisena hidasteena mahdollistajan sijaan.”
Sussexin yliopiston innovaatiotaloustieteen professori Mariana Mazzucato on uudenlaisen elinkeino- ja innovaatiopolitiikan johtavia tutkijoita maailmassa. Mazzucaton bestseller-kirja ”The Entrepreneurial State. Debunking Public vs. Private Sector Myths” (2013) on käännetty monille eri kielille ja hän toimii eri hallitusten neuvonantajana ympäri maailmaa. Kirjassaan Mazzucato osoitti, että Yhdysvalloissa liittovaltiolla on ollut keskeinen rooli toisen maailmansodan jälkeisten teknologisten läpimurtojen sekä niiden synnyttämän uuden liiketoiminnan luomisessa.
”Julkisista panostuksista innovaatioihin ei juurikaan puhuta, vaikka valtiolla on ollut historiallisesti suuri rooli monien käytännön innovaatioiden syntyyn” jatkoi Mazzucato. ”Julkisen ja yksityisen sektorin vastakkainasettelusta on päästävä eroon.”
Valtion pitäisikin olla riskinottaja ja uskaltaa investoida sellaisiin tutkimuksiin ja kokeiluihin, jotka eivät muuten lähtisi lentoon. Esimerkkinä vaikkapa Elon Muskin Tesla, jota julkinen sektori on rahoittanut satojen miljoonien dollarien edestä.
”Kun kyse on innovaatiopolitiikasta, julkisen sektorin pitäisi oppia oppimaan varmistelun sijaan. Ketterällä kokeilemisella ja siitä järjestelmällisesti oppimalla voidaan päästä kohti yrittäjähenkisempää valtiota – ja innovaatioita ratkaisuiksi yhteiskuntamme suurimpiin haasteisiin”, kommentoi Mazzucato.
Mazzucaton mukaan valtio ei ole se jähmeä byrokraattinen laitos, joksi sitä usein kritisoidaan.
Yrittäjämäinen valtion ei ole ainoastaan riskinottaja, vaan myös luo uusia markkinoita.
Ekosysteemiajattelu valtavirtaistettava
Innovaatiopolitiikan lisäksi tilaisuudessa keskusteltiin myös ekosysteemiajattelusta.
”Suomen talouden ykkösongelma on elinkeinorakenteen rapautuminen”, kommentoi Sitran johtava asiantuntija Timo Hämäläinen.
Elinkeino- ja innovaatiopolitiikka ovat elinkeinorakenteen vahvistamisen ja uudistamisen kannalta keskeisessä asemassa. Talouskriisi ja elinkeinorakenteiden murros ovat johtaneet elinkeinopolitiikan paluuseen monessa teollisuusmaassa. Uusi ajattelu korostaa, että valtiolla tulee olla aktiivinen rooli uusien kasvualueiden kehittämisessä yhdessä yrityssektorin kanssa.
”Valtion rooli innovaatioiden taustalla ei ole vain rahoituksen tuominen pöytään vaan platformien fasilitoiminen ja infrastruktuurin luominen”, kommentoi Hämäläinen.
Muun muassa Yhdysvalloissa ja Kiinassa tehdään aktiivista yhteistyötä yritysten ja julkisen sektorin välillä uuden liiketoiminnan kehittämiseksi. Ei ole mitään syystä, miksei Suomessakin voisi hyödyntää tätä lähestymistapaa.
Ekosysteemien kokoamiseen tarvitaan taho, joka tuo toimijoita yhteen.
”Meidän on opittava löytämään orastavat, uudet ekosysteemiaihiot, jotta niitä voidaan tukea parhaan mukaan”, jatkoi Hämäläinen. ”Tällä hetkellä meillä ei ole tähän kunnollisia prosesseja ja keinoja.”
Tunnelin päässä näkyy kuitenkin valoa. Tekesin uudessa ohjelmamallissa toteutetaan jo käytännössä uusien liiketoimintaekosysteemien rakentamisen toimintamalleja.
”Myös keskeisten innovaatiotoimijoiden muuttaminen yhteiseen Team Finland-taloon parantaa yhdessä tekemisen edellytyksiä ja kulttuuria arjessa”, kommentoi kehityspäällikkö Christopher Palmberg Tekesistä.
Mitä sitten pitäisi tehdä?
”Tarvitsemme uusia kyvykkyyksiä ja rakenteita innovaatiopolitiikan uudistamiseksi”, kommentoi Aalto-yliopiston professori Erkki Ormala.
”Kilpailukykykeskustelujen rinnalle on otettava isommin yhteiskuntaamme ravistelevat suuret haasteet ja se, miten voimme vastata innovaatiopolitiikalla juuri niihin”, jatkoi tutkija Antti Alaja Kalevi Sorsa -säätiöstä.
Katso tallenne tilaisuudesta täällä.
Suosittelemme