sisällön esikatselussa tai sisältösivulla.
Uutuuskirjan kirjailijakaartiin kuuluvat Emmi Itäranta, Juhani Karila, Markus Leikola, Maria Matinmikko, Marisha Rasi-Koskinen, Mikko Rimminen, Harry Salmenniemi, Pajtim Statovci, Miina Supinen ja Saara Turunen.
”Kirjailijat käsittelevät teksteissään muun muassa virtuaalisen valvonnan uhkakuvia, ihmisen kaltaisia koneita sekä kapitalismin ja sananvapauden kytköksiä”, kuvailee kustannuspäällikkö Päivi Koivisto Teoksesta.
Teoksen toimitusjohtaja Nina Paavolainen toteaa, että antologian kaunokirjallisten tekstien moninaisuus ja tyylien kirjo ovat erinomainen osoitus kirjailijoiden kyvystä loihtia vaihtoehtoisia maailmoja niinkin moniulotteisesta teemasta kuin demokratian tulevaisuus Suomessa.
”Kirjailijoilla oli vain mielikuvitus rajanaan”
Sitra haluaa laajentaa kotimaista ajattelua ja keskustelua demokratian tulevaisuudesta. Niinpä suomalaisen päätöksentekokoneiston päivittämiseen painottuneen Kansanvallan peruskorjaus -projektin puitteissa syntyi ajatus valjastaa myös kirjailijoiden mielikuvitus tähän tarkoitukseen.
”Aluksi harkitsimme tähän tarkoitukseen perinteisempien tulevaisuusskenaarioiden tai -kuvien laatimista. Aika nopeasti kuitenkin totesimme, että skenaariot aika harvoin aidosti yllättävät, herättävät tunteita tai innostavat toimimaan”, Sitran Kansanvallan peruskorjaus -työtä johtanut Antti Kivelä sanoo.
”Pyysimme kymmentä kirjailijaa kuvittelemaan ja leikkimään ajatuksella siitä, millainen suomalainen demokratia on vuonna 2040. Kirjoittajat saivat perustaa näkemyksensä mihin tahansa tai ei mihinkään, vain oma mielikuvitus rajanaan”, Kivelä sanoo.
2040 – Tarinoita demokratian tulevaisuudesta ilmestyy 15.10.2021
Seuraa: #Demokratia2040
Lisätiedot kirjayhteistyöstä: Tuula Tiihonen, johtava asiantuntija, Sitra, tuula.tiihonen@sitra.fi, puh. 040 160 9070
Embargollisen pdf-kirjan tilaukset, kirjailijoiden haastattelupyynnöt ja lisätiedot kirjasta: Hannele Jyrkkä, tiedotuspäällikkö, Teos, hannele.jyrkka@teos.fi, puh. 050 3222 387
Sitran Kansanvallan peruskorjaus -projekti käynnistettiin vuonna 2018 ja se päättyi kesäkuussa 2021. Projektin tavoitteena oli selvittää, miten päätöksentekojärjestelmämme rakenteita ja toimintatapoja tulisi uudistaa, jotta Suomen sotien jälkeinen, ainutlaatuinen menestystarina saisi jatkoa myös tulevina vuosikymmeninä. Projektissa pohdittiin muun muassa sitä, miten eduskunnan, valtioneuvoston ja puolueiden toimintatapoja voitaisiin uudistaa, miten ihmisten luottamusta kansanvallan instituutioita kohtaan saataisiin vahvistettua ja millaisia uudenlaisia kansalaisvaikuttamisen ja -osallistumisen tapoja voitaisiin kehittää.
