Monitieteinen selvitys luotaa metsien kestävän käytön tulevaisuutta ja etsii parhaita ohjauskeinoja

Metsät ovat Suomelle monella tavalla arvokkaita. Ne tarjoavat meille muun muassa työtä, raaka-aineita, terveys- ja virkistyshyötyjä, hiilensidontaa sekä muita ekosysteemipalveluita ekosysteemipalveluita . Metsien käytössä tarvitaan kuitenkin muutoksia, jotta voidaan turvata käytön kestävyys ja metsien kyky tuottaa yhteiskunnalle arvoa jatkossakin.

Tapamme käyttää metsiä on muuttanut metsien luontaisia ominaispiirteitä ja vaikuttanut siihen, että kolme neljäsosaa Suomen metsäluontotyypeistä on uhanalaisia. Kun metsäelinympäristöt ovat muuttuneet, myös lukuisat metsien eliölajit ovat uhanalaistuneet, ja useiden metsälajien tilanne heikkenee Suomessa edelleen. Metsätalous vaikuttaa merkittävästi myös vesistöluonnon heikkenemiseen. Suomi on sitoutunut kääntämään luonnon tilan elpymisuralle vuoteen 2030 mennessä.

Samalla muuttuva ilmasto uhkaa metsien terveyttä yhä enemmän. Metsien sopeutumista tulisi vahvistaa niin, että ne olisivat nykyistä vastustuskykyisempiä tuholaisille ja äärisäille.

”Kun vahvistamme metsien monimuotoisuutta, edistämme myös metsien kykyä sopeutua ilmastonmuutokseen. Samalla turvaamme metsien talouskäytön mahdollisuudet myös tulevaisuudessa”, sanoo Sitran johtava asiantuntija, metsätieteen tohtori Tatu Torniainen.

Sinua saattaisi kiinnostaa myös

uutiset

Metsäala haluaa kehittää toimintansa luontovaikutusten mittaamista ja seurantaa

Puheenvuoro

Luontoviisaus vahvistaa metsätaloutta

Myös metsien hiilivarastoa pitäisi kasvattaa nykyistä nopeammin. Metsien hiilinielu on viime vuosina pienentynyt niin, että maankäyttösektori on kääntynyt kokonaisuutena nielusta päästölähteeksi. Suomi on sitoutunut tavoittelemaan ilmaston kuumenemisen rajoittamista 1,5 asteeseen.

Toisaalta myös myönteistä kehitystä on tapahtunut. Monille uhanlaisille eliöille tärkeän lahopuun määrä talousmetsissä on aktiivisten toimien myötä kääntynyt kasvuun ja metsäala on laatinut ilmasto- ja monimuotoisuustiekarttoja, joiden avulla voidaan edistää entistä vaikuttavampia ratkaisuja.

”Luonto- ja ilmastotavoitteiden saavuttamisen ja metsien kestävän käytön turvaamisen edellyttämiä muutoksia ei ole kuitenkaan vielä tarkasteltu kokonaisuutena, ja muutosten toteuttamisen tueksi tarvitaan myös uusia ohjauskeinoja”, toteaa Sitran johtava asiantuntija Mariko Landström.

Ohjauskeinojen hyväksyttävyyttä puntaroidaan

Sitra on tilannut Luonnonvarakeskukselta (Luke) ja Suomen ympäristökeskukselta (Syke) selvityksen, jonka tavoitteena on tuoreimpaan tutkimustietoon ja parhaaseen saatavilla olevaan asiantuntemukseen perustuen tunnistaa, millaisia muutoksia tulevien vuosikymmenien luonto- ja ilmastotavoitteiden saavuttaminen tarkoittaa metsien käytössä ja arvioida mahdolliset ohjauskeinot muutosten tukemiseen. Ohjauskeinoilla tarkoitetaan esimerkiksi tukia, veroja, sääntelyä ja neuvontaa.

Ohjauskeinojen hyväksyttävyyttä arvioidaan niin metsäalan sidosryhmien kuin kansalaisten kanssa. Kansalaisten näkemystä selvitetään kansalaispaneelilla, joka muodostetaan satunnaisotannalla. Paneeli kuulee asiantuntijoita ja puntaroi kantaansa sen jälkeen. Otannassa huomioidaan, että mukaan saadaan edustava määrä myös yksityisiä metsänomistajia.

”Meillä on tärkeään hankkeeseen erinomainen monitieteinen tiimi”, kertoo projektipäällikkönä toimiva Luken apulaisprofessori Jussi Lintunen.

”Näin kokonaisvaltaista harjoitusta metsien ekologisen kestävyyskriisin ratkaisemisesta ei ole ennen tehty. Työstä tulee mielenkiintoinen”, sanoo Syken tiimiä johtava erikoistutkija Sampo Pihlainen.

Hankkeen päämääränä on rakentaa yhteiskunnan käyttöön nykyistä parempaa ja laajemmin jaettua ymmärrystä metsien kestävästä käytöstä ja parhaista ohjauskeinoista muutosten tukemiseen. Hanke on ajankohtainen muun muassa siksi, että hallitus valmistelee päästövelan lyhentämisohjelmaa, ilmasto- ja energiastrategiaa sekä teollisuuspoliittista strategiaa, jotka liittyvät myös metsien käyttöön. Toimia tarvitaan nopeasti, jotta tavoitteet olisi mahdollista saavuttaa mahdollisimman hallitusti ja kustannustehokkaasti.