Näkökulmia elinikäisen oppimisen kannustavuuteen

Sitran lokakuussa käynnistyvän Osaamisen aika -avainalueen tavoitteena on tukea yhteiskunnallisia toimijoita Suomessa elinikäisen oppimisen kehittämiseksi. Kokoamme elinikäisen oppimisen toimijat yhteen, rakennamme tahtotilaa tulevaisuuden osaamiselle ja tarjoamme areenan kentällä tehtävälle tärkeälle kehitystyölle.

Työn alkajaisiksi haluamme luoda kokonaiskuvaa elinikäisen oppimisen rahoituksen nykytilasta, jota varten olemme koonneet selvityksen koulutuksen nykyisistä rahavirroista. Selvityksessä on kuvattu mistä ”kukkaroista” koulutuksen rahoitus tulee, miten se jakautuu koulutuksen tarjoajille ja miten oppija voi rakentaa toimeentulonsa elämän eri tilanteissa.

Syventämään käsitystä elinikäisen oppimisen rahoituksen kannustavuudesta julkaisemme syksyn 2018 mittaan blogitekstejä ja artikkeleita, jotka antavat puheenvuoro rahoitusta myöntäviä ja saavia edustaville tahoille. Puheenvuorojen kautta eri tahot pyrkivät vastaamaan kysymykseen: Miten nykyinen järjestelmämme kannustaa elinikäiseen oppimiseen?

Sarjan ensimmäinen kirjoitus tarkastelee elinikäisen oppimisen kenttää laajasti, kun taas seuraavat tekstit keskittyvät tarkemmin rajatun näkökulman pohtimiseen.

Blogi- ja artikkelisarja jäsentää näkökulmia eri teemojen kautta. Kutakin teemaa elävöittää fiktiivinen henkilö, jonka tarina pohjautuu selvitystyössämme esiin nousseisiin todellisiin oppimispolkuihin. Tutustu hahmoihin alla.

Kannustusta vai lannistusta?

Elinikäisen oppijan polut

Aktiivinen aikuisopiskelija Aili Ahkera

Aili on diplomi-insinööri, joka työskentelee kansainvälisesti tekniikan alan korkeasta osaamisesta kilpailevassa yrityksessä. Jatkuva oman alan kouluttautuminen on välttämättömyys, jotta yritys pysyy erikoistuneessa tuotannossaan eturintamassa. Työnantaja järjestää henkilöstökoulutuksena tuotantoon liittyvää koulutusta, joka tuottaa yrityksen tarpeisiin kapeaa erityisosaamista. Kouluttajina toimivat yrityksen omat asiantuntijat sekä yliopiston tutkijat. Lisäksi työnantaja järjestää ulkopuolisilta koulutusyrityksiltä ostettuna kielikoulutusta, mediakoulutusta ja kaupallista koulutusta, joihin työtehtävissään kansainvälisten toimijoiden kanssa usein neuvotteluja käyvä Aili aktiivisesti osallistuu.

Aili tuntee kiinnostusta laajentaa osaamistaan juridiikan alalle, jotta pystyisi terävämmin solmimaan yritykselle kannattavia sopimuksia. Hän opiskelee työn ohella avoimessa yliopistossa, pääsee sitten yliopistoon tutkinto-opiskelijaksi ja jää aikuiskoulutustuen turvin päätoimiseksi opiskelijaksi.

Opintovapaan jälkeen Aili siirtyy pian toisen työnantajan palvelukseen. Hän saa johdettavakseen suuren teollisuusyrityksen markkinajohtajan asemassa olevan globaalin liiketoiminnon.

Matalasti koulutettu osaamistason nostaja Panu Puurtaja

Panu työllistyi peruskoulun jälkeen varastomieheksi. Työantajan kannusti häntä aikanaan opiskelemaan logistiikan alan perustutkinnon, jonka Panu suoritti oppisopimusmuotoisena työnantajansa palveluksessa 2000-luvun alussa.

Nopean teknologisen kehityksen ajamana logistiikka-alan yrityksen varastotoimintoja automatisoidaan. Parin vuoden sisällä Panun työ siirtyy robottien hoidettavaksi. Työttömyysuhan ollessa ilmeinen työnantaja on kannustanut Panua hakemaan ammattikorkeakouluun logistiikkainsinöörin koulutukseen, jolloin hän voisi uudella osaamisella työllistyä yritykseen korkeampaa osaamista edellyttäviin kuljetuksien ja varastoinnin tietojärjestelmätehtäviin. Tämä olisi yritykselle mielekäs ratkaisu, koska Panu on hoitanut työnsä hyvin, hän tuntee yrityksen, voisi tehdä työharjoittelunsa siellä ja hänen osaamisensa auttaisi yritystä kasvattamaan toimintoaan. Panu ei kuitenkaan ole kiinnostunut hakeutumaan kokopäiväiseksi opiskelijaksi, eikä hän halua käyttää iltoja ja viikonloppuja opiskeluun, mitä koulutuksen aikuissovellus edellyttäisi.

Panu toimii vapaa-ajallaan aktiivisesti urheiluseurassa. Hän on liikunnallisesti lahjakas ja harrastaa itse, mutta osallistuu myös aktiivisesti seuran muuhun toimintaan. Erityisesti hän pitää seuran järjestämien aikuisten harrasteryhmien vetämisestä vapaaehtoistyönä. Hän on siinä hyvä, joku ohjattavista on jopa kysynyt häntä personal traineriksi.

Alueen työvoimatoimistossa on samaan aikaan pulaa rakennusmiehistä, kokeista ja lähihoitajista.

Osaamisen kautta takaisin työelämään nousija Kaisa Kampaaja

55-vuotias Kaisa on hius- ja kauneudenhoitoalan perustutkinnon aikanaan suorittanut ammattilainen. Hänellä on ollut oma kampaamoalan yritys jo 30 vuotta. Hän on työuransa aikana käynyt lyhyissä oman alansa lisäkoulutuksissa. Yritystoimintansa tueksi hän on myös osallistunut paikallisen yrittäjäyhdistyksen järjestämille yksittäisille koulutuspäiville.

Aivan viime vuosina Kaisa on joutunut kärsimään pahenevista tuki- ja liikuntaelinvaivoista. Yrittäjänä hän on sinnitellyt töissä, mutta on kovien kipujen vuoksi joutunut välillä olemaan sairaslomalla. Erityisesti olkapäävaiva on pahentunut. Käden nostaminen ei tahdo onnistua, ja kivut pitävät Kaisaa yöt valveilla. Edessä on leikkaus. Edessä on kolmen kuukauden sairasloma eikä kampaajan työtä pysty tekemään puoleen vuoteen. Pahinta kuitenkin on, että olkapäävamma sinetöi Kaisan uran kampaajana.

Kaisa on maksanut YEL-maksua arvioiden työtulonsa pikemmin ylä- kuin alakanttiin. Näin ollen hän ajattelee, että työkyvyttömyyseläkkeelle joutuessaan hän kyllä tulee toimeen. Samalla hän on suruissaan siitä, että on kuitenkin vielä kovin nuori eläkeläiseksi. Hän tulee hyvin toimeen ihmisten kanssa ja mielellään jatkaisi jonkinlaisessa asiakaspalvelutehtävässä. Sairasloman aikana hänelle herää ajatus, että olisi hauskaa myös oppia jotain aivan uutta.

+ muut esimerkit

Millä rahalla? Katsaus elinikäisen oppimisen rahoitusvirtoihin -selvitys julkaistiin 3.10.2018. Selvityksemme on tiettävästi ensimmäinen yritys kuvata elinikäiseen oppimiseen kanavoitavaa rahoitusta.