Nopean kasvun lähteillä

Teolliset symbioosit tuovat yrityksille mahdollisuuksia nopeaan kasvuun globaaleilla markkinoilla. Tätä mieltä ovat brittiläinen teollisten symbioosien isä, NISP-ohjelman perustaja Peter Laybourn ja Euroopan teollisuuden tutkimusta edustavan EIRMA:n pääsihteeri Michel Judkiewicz. Laybourn ja Judkiewicz puhuivat teollisten symbioosien uusista mahdollisuuksista Sitran järjestämässä keskustelutilaisuudessa 11. lokakuuta. Suomessakin on jo monta hyvää esimerkkiä tällaisesta yhteistyöstä, jolla on erinomaiset kasvunäkymät kansainvälisesti.

Raaka-aineiden riittävyys ja resurssitehokkuus puhuttavat paljon maailmalla. Sivuvirrat ja niiden ympärille rakentuva liiketoiminta tuovat yrityksille uusia mahdollisuuksia kasvuun ja teollisen toiminnan uudistamiseen. Meidänkin on syytä pysyä tietoisena siitä, mitä maailmalla tapahtuu, että osaamme kehittää ratkaisuja muuttuvilla markkinoilla.

Tällä viikolla Davosissa järjestetyssä World Resources Forumissa vieraillut ja puhunut Sitran Jukka Noponen kertoo mm. Saksan, Hollannin, Belgian ja Sveitsin olevan aktiivisia kiertotalouden eteenpäin viemisessä.

”Teolliset symbioosit ovat nopeasti lunastaneet aseman globaaleilla markkinoilla, erityisesti Euroopassa. Myös Kiinassa kiinnostus kiertotalouteen kasvaa. Osaltaan tätä kehitystä on kiihdyttänyt maailmalla oleva suuri tarve teolliseen transformaatioon ympäristöllisistä syistä. Peter Laybourn on pannut tämän alulle tekemällä jo yli kymmenen vuotta sinnikkäästi työtä asian eteen”, Noponen toteaa.

”Euroopassa käynnissä olevan teollisen murroksen myötä tarvitsemme uusien teknologioiden ja ICT-ratkaisujen rinnalle resurssien parempaa hyödyntämistä. Teollisista symbiooseista syntyvää hyötyä myös pystytään mittaamaan: niistä seuraa paitsi säästöä luonnonvaroille, myös merkittävää liikevaihtoa. Tätä kautta aikaansaadulle kasvulle ei ole vielä näkyvissä rajoja”, toteaa teollisten symbioosien tiimiä Sitrassa vetävä Jyri Arponen.

Talouskasvua saatava aikaan entistä niukemmilla raaka-ainevaroilla

Luonnonvarojen niukkuus ohjaa entistä enemmän talouden ja teollisuuden transformaatiota. Ainekiertojen hallinta ja sivuvirroista saatavien raaka-aineiden entistä tehokkaampi hyödyntäminen ovat muuttumassa kiinnostavaksi liiketoiminnaksi. Lukuisat raportit ja selvitykset, kuten Ellen MacArthur Foundation -säätiön Towards the Circular Economy -raportit ja McKinseyn selvitys Resource Revolution korostavat kestävyyden ja resurssiviisauden entistä suurempaa merkitystä yritysten liiketoiminnalle. Muutos vaatii jätteen poistamista sanavarastosta.

Eurooppalaisen liiketoiminnan tutkimukseen, tuotekehitykseen ja innovaatioihin keskittyvän yhdistyksen EIRMAn pääsihteeri Michel Judkiewiczin mukaan tutkimus- ja kehitysinvestointien suhde bruttokansantuotteesta ylittää nousevissa kehitysmaissa, kuten Etelä-Koreassa, selvästi rikkaiden länsimaiden tason. Tämä näkyy myös yrityskentällä: McKinsey arvioi 2000-luvun alussa, että vuonna 2025 lähes puolet suuryrityksistä tulee olemaan uusia yrityksiä, jotka kasvavat todella nopeasti.

Eteläkorealaiset yritykset, kuten Hyundai ja Samsung ovat hyvä esimerkki näistä uusista haastajista. Judkiewicz kannustaa yrityksiä uskaltamaan ottaa riskiä. Hän myös muistuttaa, että riskin ennakoimiseen on olemassa menetelmiä, kuten World Business Council for Sustainable Development (WBCSD) -järjestön Vision2050 -raportissa, jossa haluttuun tulevaisuuteen pääsemistä varten tarvittavia ratkaisuja tarkastellaan takapeiliin katsoen. EU:n ensi vuonna käynnistyvä Horizon 2020 -ohjelma tuo valtavan määrän rahoitusresursseja, joita ohjataan parhaille yrityksille.

Peter Laybourn toteaa OECD:n tunnistaneen teolliset symbioosit kasvun kannalta kriittisiksi. Ne on nostettu esiin erinomaisena esimerkkinä sellaisesta systeemisestä innovaatiosta, jotka ovat elintärkeitä vihreän kasvun aikaansaamiseksi. Myös EU-politiikka antaa vahvan tuen tälle. Marraskuun 6. perustettava EUR-ISA tuo yhteistyön teollisissa symbiooseissa koko Euroopan ulottuville. Sitra ja sen kumppanina teollisia symbiooseja Suomessa pilotoinut Motiva ovat mukana järjestön perustamisessa..

CTO Forumissakin puhuneet Laybourn ja Judkiewicz nostivat luottamukseen ja yhteistyöhön perustuvat teolliset symbioosit esiin hyvänä keinona hallita entistä monimutkaisempaa liiketoimintakenttää. Tällaisesta yhteistyöstä kumpuaa runsaasti innovaatioita. Ja parhaiten innovoivat yritykset myös tekevät muihin verrattuna kymmenen prosenttia enemmän liikevoittoa.

Peter Laybourn ja Michel Judkiewicz

Liidilistoja, luottamusta ja liikevoittoa

Lupaavia uusia teollisia symbiooseja on Suomessakin jo syntynyt useita. Hiljattain portugalilaisomistukseen siirtyneen Forchemin sellutehtaan sivuvirrasta jalostama mäntyöljytuotanto on yksi esimerkeistä. Globaaleihin jätteenkäsittelyongelmiin ratkaisuja tarjoavan Ecolution Oy:n yhteistyö Euroopan suurimman ympäristöhuoltoalan SUEZ Environnementin tytäryrityksen, SITA Suomen kanssa on myös hyvä esimerkki. Yritysten yhteistyö lyhentää uuden biojätteen volyymipienennykseen kehitetyn aerobisen bioreaktorin pilotointiaikaa ja nopeuttaa tuotteen markkinoillepääsyä. Vaikka liikevaihto vasta häämöttääkin Ecolutionille vuoden päässä, tuo aiesopimus hyvät näkymät kasvulle. Suomeen reaktoreita mahtuu alkuvaiheessa muutamia kymmeniä, mutta vuonna 2016 voimaan tuleva orgaanisen jätteen kaatopaikkakielto kiihdyttää markkinoita täälläkin. Kuljetettavan biojätteen määrää pienentävä ja lopputuotteen ravinnemäärän maksimoiva bioreaktori on kahdeksan vuoden tuotekehityksen tulos.

”Yhteistyö SITAn kanssa on teollista symbioosia parhaimmillaan. SITA Suomen tiloissa tehtävä pilotti tarjoaa näyteikkunan yrityksen kansainväliseen organisaatioon. Riittävän hyvällä bioreaktorilla markkinat varmasti avautuvat”, toteaa Ecolutionin kehitysjohtaja Riku Salminen, jolle Sitran NISP-työpajojen kautta keräämä parinsadan symbioosia hakevan yrityksen verkosto tarjoaa houkuttelevaa osaamispääomaa.

Myös SITAn markkinoinnin ja liiketoiminnan kehittämisestä vastaava johtaja Maarit Leppänen on erittäin tyytyväinen yhteistyöhön Ecolutionin kanssa.

”Qlen erityisen ilahtunut, että Sitra on tuonut taloudellista näkökulmaa teollisten symbioosien edistämisessä erittäin vahvasti esiin. Mitä enemmän uskalletaan ajatella, että taloudellista hyötyä on saatavilla tällaisesta yhteistyöstä, niin intoakin löytyy ihan eri tavalla”, Leppänen toteaa.

”Työpajojen myötä uskallus yhteistyön avaamiseen kasvaa, kun saa linkkejä oikeisiin ihmisiin, joista voi olla oikeasti hyötyä yhtiön liiketoiminnalle. Näistä saa arvokkaan liidilistan”, toteaa Kemira Oyj:n johtaja Timo Härmä, joka myös on innostunut teollisista symbiooseista.