Nuoret lääkärit: Omahoitoa tukevaan teknologiaan uskotaan

Sitra kysyi Nuorilääkäripäiville ilmoittautuvilta lääkäreiltä näkemyksiä lääkärin työn tulevaisuudesta. Nuorista lääkäreistä enemmistö, noin 80 prosenttia, uskoo, että terveydenhuollon trendeistä lääkärin työhön myönteisimmin vaikuttavat omahoitoa tukevat teknologiat ja digitalisaatio. Silti nuoret lääkärit näkevät perinteisen terveysaseman säilyvän ensisijaisena palvelumuotona vielä viidentoista vuoden kuluttuakin.

Vastavalmistuneiden lääkärien kansallinen koulutustapahtuma Nuorilääkäripäivät kerää vuosittain reilu 500 nuorta lääketieteen ammattilaista yhteen. Tänä vuonna 23.–24. lokakuuta tapahtumaan osallistuu ensimmäistä kertaa Sitran tuella myös joukko eturivin terveysteknologian startuppeja. Mukana ovat muun muassa etävastaanottopalvelustaan tunnettu Meedoc, geenitestejä- ja diagnostiikkaa tarjoava bioteknologiayritys Blueprint Genetics sekä omahoidon verkkopalvelua tuottava Salvera.

Nuorilääkäripäivien ilmoittautumisen yhteydessä kysyimme nuorilta, eli viimeksi kuluneiden kolmen vuoden aikana valmistuneilta, lääkäreiltä näkemyksiä lääkärin työn tulevaisuudesta ja terveydenhuollon trendeistä. Saimme yhteensä 366 vastausta.

Kysymykseen ”Miten suhtaudut videovälitteiseen etävastaanottoon?”, 52% nuorista lääkäreistä vastasi olevansa kiinnostunut kokeilemaan etävastaanoton pitämistä perinteisen vastaanoton rinnalla. Kuitenkin lähes yhtä moni, 40%, ei halunnut olla etälääkäri. Toisaalta monen erikoisala, kuten kirurgiset alat, jo itsessään sulkivat pois mahdollisuuden etävastaanottojen pitämiseen. Lisäksi nuoret lääkärit perustelivat kieltävää kantaansa muun muassa sillä, että ”potilaaseen ei saa aitoa kontaktia” ja että ”tietotekniset hankaluudet, potilaan kliininen tutkiminen ja vuorovaikutus haastavaa”. Perusteluna oli myös ”ikävä ottaa vastuuta etänä tehdyistä päätöksistä” ja että ”videovälitteisissä ongelmissa lääkäri toimii usein kumileimasimena”.

Asiakkaat uskovat terveyskioskeihin, lääkärit terveysasemaan

Potilastietojärjestelmien kehittymisen sekä omahoidon lisääntymisen selkeä enemmistö lääkäreistä näki myönteisimpänä kehityssuuntana työlleen. Kysymykseen ”Minkä seuraavista kehityssuunnista uskot vaikuttavan myönteisimmin lääkärin työhön tulevaisuudessa?”, 36% valitsi omahoidon lisääntyminen, 43% digitalisaation, ja 14% etäkonsultaatiot ja 6% genomitiedon hyödyntämisen.

Omahoidon teknologiamyönteisyydestään huolimatta 44 % lääkäreistä uskoi kuitenkin, että vuonna 2030 perusterveydenhuollon ensisijainen palvelumuoto olisi perinteinen terveysasema. 35 % uskoi, että se olisi omahoito ja 6% nettilääkärivastaanotto.

Huomattavaa on, että Sitran alkuvuonna 2013 Taloustutkimuksella teettämässä sähköiset omahoitopalvelut -kansalaiskyselyssä peräti 83% kansalaisista uskoi juuri päinvastaiseen kehitykseen, eli matalankynnyksen omahoitopisteiden lisääntymiseen. He kertoivat olevansa kiinnostuneita asioimaan esimerkiksi kauppakeskusten yhteydessä olevissa terveyskioskeissa. Nuorilääkäripäivien kyselyssä kuitenkin lääkäreistä vain 12 % näki, että tällainen palvelu voisi olla vallitseva vuonna 2030.

Lääkärien startup –hengen puute aito ongelma

Nuorten Lääkärien Yhdistyksen puheenjohtajaa Mikko Kerästä ei yllätä nuorten lääkärien lievä skeptisyys ja kehitysvastaisuus.

– Ymmärrän tämän, sillä lääkärit ovat aika konservatiivisia. Selkeästi jopa nuorilta lääkäreiltä puuttuu startup-henkeä, minkä me aktiivit ja yhdistys näemme aitona ongelmana.

Keräsen mukaan kehitystä jarruttaa se, että lääkärit haluavat tehdä työnsä varman päälle eivätkä siksi halua ensimmäisenä lähteä kokeilemaan uutta teknologiaa. Kyse on jossain määrin myös lääkärin vastuusta.

– Etäkonsultaation kohdalla myös kokonaistilanne ja erikoisala vaikuttavat. Potilaan ensikontaktiin etävastaanotto sopii. Toisaalta lääkärien vastauksiin voi vaikuttaa myös turhautuminen nykyiseen tekniikkaan, kuten potilastietojärjestelmiin.

Keräsen mukaan toisaalta myös lääkärien toiveikkuus omahoitoa ja potilastietojärjestelmien älyllistämistä kohtaan peilaa kokemuksia vastaanotoilta.

– Erityisesti perusterveydenhuollossa työskennelleet tietävät, että moni asiakas päätyy vastaanotolle vain kuulemaan perinteiset elintapaneuvot, vaikka saman tiedon heille voisi tarjota esimerkiksi joku visuaalinen video tai tietokanta. Samoin esimerkiksi diabeteksen tai muiden pitkäaikaissairauksien seurantaa terveysteknologia ja älykkäät potilastietojärjestelmät auttaisivat.

Keränen muistuttaa, että isot laivat kääntyvät hitaasti. Yhdistyksen tavoitteena on, että kun startupit ja nuoret lääkärit kohtaavat Nuorilääkäripäivillä, yritykset innostuisivat osallistamaan lääkäreitä mukaan toimintaansa ja toisaalta antaisivat myös yrittäjyyttä harkitseville lääkäreille varmuutta viedä ideoitaan eteenpäin.

Keräsen mukaan startupeilla on hyviä ideoita kuluttajille suunnatuista tuotteista, joita voisi pienillä muutoksilla soveltaa terveyden tai terveellisen elämäntavan edistämiseen. Toisaalta taas juuri lääkärit tietävät, mitä asiat ovat tärkeitä ja mitkä tuottavat potilaille vaikeuksia.

– Tällä hetkellä terveysteknologiaa tehdään turhan paljon erillään terveydenhuollon arjesta. Tarvitsemme enemmän vuoropuhelua ja yhdessä tekemistä.

Lisätietoja:

Mikko Keränen, puheenjohtaja, Nuorten Lääkärien Yhdistys, mikko.keranen(at)fimnet.fi, p. 050 321 0845